• Minna Pihlava

Muutosjohtaja näkee sote-vaihtoehdoissa yhteisen ytimen

Muutosjohtaja näkee sote-vaihtoehdoissa yhteisen ytimen Kuva 1 / 1

Kun sote-uudistus pyörii vielä eduskunnan rattaissa eikä sen kohtalosta ole tietoa, keskusteluun nousee vaihtoehtoisia malleja.

Oppositiopuolue SDP:n sote-malli nousi elokuussa otsikoihin, kun virkamiesarvio siitä tuli esille Ilta-Sanomissa. Siinä palvelujen järjestämisestä vastaisivat sote-kunnat. Ne voisivat käyttää tai olla käyttämättä yksityisiä palveluntuottajia haluamassaan laajuudessa.

Sote-kunnilla ei olisi muita tehtäviä, mikä poikkeaa hallituksen esittämästä maakuntamallista. Niillä olisi verotusoikeus ja demokraattinen hallinto kuten nykykunnilla. Ne eivät olisi kuntayhtymiä. Määrä ei ilmene ehdotuksesta.

Toinen esillä ollut malli on Kainuun malli. Muun muassa Helsingin Sanomissa on ollut kirjoituksia, joissa Kainuun vuosina 2004–2012 toteutettu maakuntamalli veisi vähäisin lakimuutoksin sote-uudistuksen tavoitteisiin. Maakuntia olisi vähemmän kuin 18 ja kuntayhtymämalli säilyisi, mutta rahat tulisivat valtiolta. Toiminnan ja rahoituksen ohjauksen hoitaisi Kela.

Tavoitteena "leveämmät hartiat"

Uudenmaan maakunnan muutosjohtajan Markus Sovalan mielestä keskustelun nousemiseen on kaksi syytä.

– Kun on epäselvää, miten käy, spekulointi aina kiihtyy. Lisäksi on iso todennäköisyys, että tämä hallitus ei ehdi saamaan uudistusta läpi. Väistämättä herää kysymys, mitä sitten tapahtuu, hän sanoo.

Sovalan mielestä mallien ydin on lopulta hyvin samankaltainen, koska niissä tavoitellaan "leveämpiä hartioita" järjestäjiksi ja mallit perustuvat itsehallintoalueisiin.

Edes valinnanvapauden puuttuminen demarien mallista ei ole hänen mielestään oleellinen ero, koska nykyinen hallituskin suunnitteli alun perin, että sote-keskusten valinnanvapaus tulisi mukaan järjestelmään vasta myöhemmin.

– Uskon, että SDP:kin hyväksyy valinnanvapauden jossain muodossa, Sovala sanoo.

Kuntayhtymäpohjaiseen ratkaisuun Sovala ei usko. Siihen ei hänen mielestään ole riittävästi poliittista tahtoa eikä siitä ole "aiemmilla sote-kierroksilla" onnistuttu saamaan perustuslain mukaista mallia.

Hän ei myöskään usko, että kaikki kunnat Helsinkiä myöten voitaisiin pakottaa antamaan puolet budjetistaan kuntayhtymän hallintaan. Vapaaehtoisiin kuntayhtymiin perustuva järjestely olisi puolestaan hajanainen, ja valtakunnallisen yksikanavaisen rahoituksen ja tietoteknisen rakenteen muodostaminen olisi vaikeaa.

Valmistelu ei mene hukkaan

Vaikka ilmassa on paljon epävarmuuksia, maakuntien valmistelutyö ei Markus Sovalan mielestä mene hukkaan. Mallin ydin eli isot järjestäjäalueet tulevat hänen arvionsa mukaan joka tapauksessa.

Viime viikolla julkistetussa hallituksen budjettiesityksessä maakunta- ja sote-uudistukseen on varattu 211 miljoonaa.

– Raha ei ole sidottu lain läpimenoon vaan valmisteluun. Muuten rahoja ei voisi käyttää. Tällaisista paloista kokoamme uskoa siihen, että pystymme jatkamaan tätä työtä. Kun ei ole parempaakaan, näillä täytyy mennä, Sovala sanoo.

Kuva: Laura Saukkonen / Uudenmaan liitto

Lisää aiheesta

Miten sote-uudistuksen käy? Perustuslakivaliokunnalla ylimääräinen kokous tänään
Pärnänen: En usko, että sote kaatuu suureen saliin
THL varoittaa soten rahoitusriskistä

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Ajassa
Kuntodoping jää helposti huomaamatta

Kuntodoping on tuttu ilmiö myös lapsettomuusongelmista kärsivien pariskuntien kanssa työskentelevälle naistentautien erikoislääkäri Varpu Rannalle.

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Liitossa
Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?

Yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista on siirtää Kanta-palveluiden käyttö­kustannukset valtiolle.

Pääkirjoitus
Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin? kysyy Pekka Nykänen.

Liitossa
Vastaanotto kuuluu potilaalle

– Tilastointi on järkevää vain, jos dataa käytetään toiminnan kehittämiseen, kirjoittaa Katri Männikkö.

Tieteessä
Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan tarkempia diagnooseja

Varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.

Tiedepääkirjoitus
Suorat antikoagulantit muuttivat hoitoa

Antikoagulaatiohoitoa käyttää yhä suurempi joukko potilaita, joilla on taustalla hankalia perussairauksia ja käytössä lukuisia muita lääkkeitä.