1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Muutosjohtaja näkee sote-vaihtoehdoissa yhteisen ytimen
Ajan­kohtai­sta 36/2018 vsk 73 s. 1931

Muutosjohtaja näkee sote-vaihtoehdoissa yhteisen ytimen

Muutosjohtaja näkee sote-vaihtoehdoissa yhteisen ytimen Kuva 1 / 1

Kun sote-uudistus pyörii vielä eduskunnan rattaissa eikä sen kohtalosta ole tietoa, keskusteluun nousee vaihtoehtoisia malleja.

Oppositiopuolue SDP:n sote-malli nousi elokuussa otsikoihin, kun virkamiesarvio siitä tuli esille Ilta-Sanomissa. Siinä palvelujen järjestämisestä vastaisivat sote-kunnat. Ne voisivat käyttää tai olla käyttämättä yksityisiä palveluntuottajia haluamassaan laajuudessa.

Sote-kunnilla ei olisi muita tehtäviä, mikä poikkeaa hallituksen esittämästä maakuntamallista. Niillä olisi verotusoikeus ja demokraattinen hallinto kuten nykykunnilla. Ne eivät olisi kuntayhtymiä. Määrä ei ilmene ehdotuksesta.

Toinen esillä ollut malli on Kainuun malli. Muun muassa Helsingin Sanomissa on ollut kirjoituksia, joissa Kainuun vuosina 2004–2012 toteutettu maakuntamalli veisi vähäisin lakimuutoksin sote-uudistuksen tavoitteisiin. Maakuntia olisi vähemmän kuin 18 ja kuntayhtymämalli säilyisi, mutta rahat tulisivat valtiolta. Toiminnan ja rahoituksen ohjauksen hoitaisi Kela.

Tavoitteena "leveämmät hartiat"

Uudenmaan maakunnan muutosjohtajan Markus Sovalan mielestä keskustelun nousemiseen on kaksi syytä.

– Kun on epäselvää, miten käy, spekulointi aina kiihtyy. Lisäksi on iso todennäköisyys, että tämä hallitus ei ehdi saamaan uudistusta läpi. Väistämättä herää kysymys, mitä sitten tapahtuu, hän sanoo.

Sovalan mielestä mallien ydin on lopulta hyvin samankaltainen, koska niissä tavoitellaan "leveämpiä hartioita" järjestäjiksi ja mallit perustuvat itsehallintoalueisiin.

Edes valinnanvapauden puuttuminen demarien mallista ei ole hänen mielestään oleellinen ero, koska nykyinen hallituskin suunnitteli alun perin, että sote-keskusten valinnanvapaus tulisi mukaan järjestelmään vasta myöhemmin.

– Uskon, että SDP:kin hyväksyy valinnanvapauden jossain muodossa, Sovala sanoo.

Kuntayhtymäpohjaiseen ratkaisuun Sovala ei usko. Siihen ei hänen mielestään ole riittävästi poliittista tahtoa eikä siitä ole "aiemmilla sote-kierroksilla" onnistuttu saamaan perustuslain mukaista mallia.

Lue myös

Hän ei myöskään usko, että kaikki kunnat Helsinkiä myöten voitaisiin pakottaa antamaan puolet budjetistaan kuntayhtymän hallintaan. Vapaaehtoisiin kuntayhtymiin perustuva järjestely olisi puolestaan hajanainen, ja valtakunnallisen yksikanavaisen rahoituksen ja tietoteknisen rakenteen muodostaminen olisi vaikeaa.

Valmistelu ei mene hukkaan

Vaikka ilmassa on paljon epävarmuuksia, maakuntien valmistelutyö ei Markus Sovalan mielestä mene hukkaan. Mallin ydin eli isot järjestäjäalueet tulevat hänen arvionsa mukaan joka tapauksessa.

Viime viikolla julkistetussa hallituksen budjettiesityksessä maakunta- ja sote-uudistukseen on varattu 211 miljoonaa.

– Raha ei ole sidottu lain läpimenoon vaan valmisteluun. Muuten rahoja ei voisi käyttää. Tällaisista paloista kokoamme uskoa siihen, että pystymme jatkamaan tätä työtä. Kun ei ole parempaakaan, näillä täytyy mennä, Sovala sanoo.

Kuva: Laura Saukkonen / Uudenmaan liitto

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hyvää kesää

Uusia verkkouutisia on luvassa taas 29. heinäkuuta alkaen.

Tieteessä
Hoida oikein pistiäisallergiaa

Hoidon kulmakiviä ovat mahdollisen anafylaksian asianmukainen hoito sekä siedätyshoidon tarpeen arvio.

Maailmassa
Löylyä!

Sauna on Olli Savolalle paikka, jossa ihminen irtautuu materiasta.

Ajassa
Virheistä pitää puhua

Jani Monosen mielestä virheiden myöntäminen ja niistä oppiminen tulee helpommaksi, kun kokemus lisääntyy.

Ajassa
Väitöskirjapalkinto maailman yleisimmän maksasairauden tutkijalle

Panu ­Luukkosen ­väitöskirjan aineisto oli laadukas ja menetelmät innovatiivisia.

Ajassa
Vapaaehtoistyökin vaatii potilasvakuutuksen

Lääkäriliiton ryhmäpotilasvakuutus kattaa tietyin ehdoin myös pienimuotoisen vapaaehtoistyön.