• Minna Pihlava

Perustuslakivaliokunnan lääkärijäsen toppuuttelee pelkoja soten asiakassuunnitelmista

Mia Laihon mukaan tarkoitus ei ole, että muutoksenhakuoikeuksiin tulee suuria muutoksia.

Perustuslakivaliokunnan lääkärijäsen toppuuttelee pelkoja soten asiakassuunnitelmista Kuva 1 / 1

Lääkärilehden saamien tietojen mukaan lääkäreitä on huolettanut perustuslakivaliokunnan valinnanvapauslakiin liittyvä lausunnon osa, joka liittyy asiakassuunnitelmaan.

Pelkona on, että hoito- ja kuntoutussuunnitelmista tulee juridisia hallintopäätöksiä, joista voidaan käydä vaikka oikeutta.

Kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen, erikoislääkäri Mia Laiho (kok.) toppuuttelee pelkoja. Hänen mukaansa perustuslakivaliokunta nimenomaan kiinnitti huomiota lakiesityksen epäselvään tekstiin ja haluaa selkeän muotoilun siitä, mikä asiakassuunnitelmassa kuuluu muutoksenhakuoikeuden piiriin.

Asiakassuunnitelmaan on määrä koota kattavasti asiakkaan sote-palveluja koskevat asiat. Ongelma on, että muutoksenhakuoikeudet ovat erilaisia sosiaalipuolen palveluissa ja terveyspalveluissa.

Sosiaalipalveluissa tehdään usein hallintopäätöksiä, joihin voi hakea muutosta.

Terveydenhuollossa taas tehdään tyypillisesti lääketieteelliseen arvioon perustuvia päätöksiä, jolloin kyse on lakikielessä hallintotoiminnasta, johon ei ole muutoksenhakuoikeutta.

Laihon mukaan tarkoitus ei ole, että nykykäytäntöön tulisi tältä osin suuria muutoksia.

– Pitää turvata, että asiakkaalla on muutoksenhakuoikeudet silloin, kun sille on oikeudelliset perusteet. Mutta ei ole myöskään tarkoituksenmukaista, että sitä lähdetään ulottamaan laajasti terveydenhuollon puolelle, jossa laadusta ja sisällöstä määritellään muissa laeissa, Laiho sanoo.

Hänen mielestään asiakassuunnitelma hallintopäätöksenä olisi suorastaan haitallinen hoidon kannalta.

– Eihän se toimisi hoidon välineenä ja jatkuvasti päivittyvänä asiakirjana, jos siitä tehtäisiin hallinnollinen asiakirja. Se olisi myös epätarkoituksenmukaista resurssien käytön kannalta, hän sanoo.

Asiakassuunnitelmaa tarvitsee 20–30 prosenttia

Siitä, kuinka moni sote-keskuksen asiakas tarvitsee asiakassuunnitelman, ei ole tarkkaa tietoa. Suunnitelman on määrä sovittaa yhteen paljon palveluja tarvitsevien saamat sosiaali- ja terveyspalvelut, joita tuottavat mahdollisesti monet eri tahot.

Asiakassuunnitelman kohderyhmiä ovat esimerkiksi pitkäaikaissairaat, kohonneen sydän- tai aivoinfarktiriskin potilaat ja henkilöt, joilla on useita palvelutarpeita sosiaali- ja terveydenhuollon puolella.

Lääkärilehden sosiaali- ja terveysministeriöstä saaman epävirallisen arvion mukaan osuus olisi vähintään 20-30 prosenttia sote-keskusten asiakkaista. Määrän arviointia vaikeuttaa se, että osa työikäisistä saa palvelut työterveyshuollosta.

Kuva: Nina Mönkkönen

Lisää aiheesta

Muutaman lääkärin katiska on tehokas yksikkö
Virolainen: Sote syntyy, koska SDP haluaa sen
Pohjoisen osuuskunta saattaa startata huhtikuussa

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.