Pirkanmaa poimii lääkärin verkosta
Terveyskeskukset liittyvät kisaan lääkäreistä uusin asein.
Pirkanmaalla julkaistiin alkuviikosta rekrytointisivut, jotka houkuttelevat lääkärityövoimaa terveyskeskuksiin. Nuorille kaupataan terveyskeskuslääkärin uraa ensisijaisena vaihtoehtona, mitä se nykyään ei juuri ole. Hankkeessa ovat mukana kaikki Pirkanmaan sairaanhoitopiirin terveyskeskukset.
Oriveden terveyskeskuksen ylilääkäri Sari Mäkinen kertoo, että julkisen sektorin työpaikkatarjonta on nyt yhtä helposti esillä kuin yksityisillä, keikkalääkäreitä rekrytoivilla yrityksillä. Aiemmin julkisen terveydenhuollon rekrytointia on vaivannut hienoinen kivikautisuus.
– Opiskelijoiden mukaan työnhaku piti usein aloittaa googlettamalla kuka esimerkiksi oli tietyn terveyskeskuksen ylilääkäri. Tai selvittämällä, kuka avoimista työpaikoista ylipäänsä vastasi. Uuden nettisivuston pitäisi madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä suoraan terveyskeskukseen, Mäkinen kertoo.
Onko kynnys terveyskeskustyöhön sitten ollut nuorelle lääkärille liian korkea? Työnhaun hankaluudestako johtuu julkisen terveydenhuollon lääkärivaje?
Sivuihin tutustuneet, keväällä Turun yliopistosta valmistuvat lääketieteen kandit Jussi Haverinen, 26, ja Antti Lepola, 31, vastaavat kielteisesti.
Heidän mukaansa hakeminen on yleensä hoitunut hyvin puhelimitse tai muutamalla sähköpostilla. Suurempia hankaluuksia ei ole ollut.
– Sivut ovat mainiot. Ne vastaavat moniin kysymyksiin, joita tulee mieleen työpaikkaa hakiessa, Lepola toteaa.
Sekä Haverinen että Lepola arvostavat Pirkanmaan sivuston lupausta hyvästä perehdytyksestä ja pysyvästä työtiimistä.
– Hienoa, että uusille tulokkaille on nimetty ohjaava lääkäri. Myös kiinteä määrä henkilökohtaista ohjausta viikossa on hyvä juttu. Toivottavasti nämä myös toteutuvat, koska kaikkialla asiat eivät näin hyvin ole – lupauksista huolimatta, Lepola pohtii.
Haverinen miettii, miksei vastaavaa sivustoa ole keksitty pystyttää aiemmin. Vaikuttaa vahvasti siltä, että julkisen sektorin lääkärivaje helpottaa pian ainakin yhden miehen mitalla.
Mia Flygar
Lue lisää Suomen Lääkärilehdestä 6 / 2009.