• Minna Pihlava

Pohjoisen osuuskunta saattaa startata huhtikuussa

Leikkausten sairaalakohtaiset suunnitelmat ovat tarkentuneet.

Pohjoisen osuuskunta saattaa startata huhtikuussa Kuva 1 / 1

Leikkausten työnjakoon liittyvän osuuskunnan valmistelu etenee ripeästi OYS:n erityisvastuualueella.

Kaikkien viiden piirin hallitukset ovat hyväksyneet valmistelun periaatteet osuuskunnan toimimisesta hankintayksikkönä. Sen avulla keskussairaalat Rovaniemellä, Kajaanissa ja Kokkolassa saisivat tehtäväkseen työnjakoasetuksen mukaisia vähimmäismääriä osassa leikkauksista.

Lääkärilehti kirjoitti aiheesta marraskuussa.

Suunnitelmien mukaan Lapin keskussairaalassa lisätään paksusuolisyövän leikkauksia, Kainuun keskussairaalassa lonkan ja polven tekonivelleikkauksia sekä selkäleikkauksia ja Keski-Pohjanmaalla lonkan ja polven tekonivelleikkauksia, rintasyöpäleikkauksia ja mahdollisesti selkäleikkauksia.

OYS puolestaan saa lisää työnjakoasetuksessa lueteltuja harvinaisempia leikkauksia kuten kilpirauhassyövän ja munuaissyövän leikkauksia.

Länsi-Pohja on mukana osuuskunnan valmistelussa, mutta sille kaavailtu leikkaustoiminnan profiili on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajan Ilkka Luoman mukaan vielä auki kokonaisulkoistuksen vuoksi.

Tavoite on saada asia piirien valtuustojen päätettäväksi maaliskuussa.

– Siihen asti kyse on vain valmistelusta, Luoma sanoo.

Laatu ja hoitojonot ratkaisevat valinnan

Leikkausmäärien muutokseen pyritään potilasohjauksen kautta.

Entä jos potilas käyttää erikoissairaanhoidon valinnanvapautta?

– Tämä perustuu vapaaehtoisuuteen. Laatu ja hoitojonot ovat ne kaksi asiaa, joiden perusteella potilas voi haluta valita muunkin kuin luontaisen ensisijaisen sairaalan, Luoma kuvaa.

Osuuskunta hallinnoi suunnitelmien mukaan kaikkia erityisvastuualueen lonkan ja polven tekonivelleikkauksia, selkäleikkauksia, rintasyöpäleikkauksia ja suolistosyöpäleikkauksia.

Näin on tarkoitus varmistaa, että laatutaso on kaikissa sairaaloissa sama.

Henkilökunnan täytyy myös lähteä liikkeelle ja leikata toisissa sairaaloissa nykyistä enemmän, jotta työnjako toteutuu. Ketään ei pakoteta toisiin sairaaloihin leikkaamaan. Sen sijaan kannustinjärjestelmä otetaan käyttöön.

Työnjako turvaa keskussairaaloiden toimintaa

Ilkka Luoma myöntää, että suunniteltuun toimintamalliin liittyy riskejä.

– Parempaakaan järjestelmää emme ole keksineet, hän sanoo.

Jos työnjako ei onnistu, keskussairaaloista lähtisi suuri määrä leikkauksia OYS:n tehtäväksi, kun asetuksen edellyttämät vähimmäismäärät eivät täyty. Keskussairaaloiden toiminta kutistuisi ja päivystysvalmius heikkenisi. OYS:n kapasiteetti joutuisi puolestaan koetukselle.

Entisestään pidentyvät matkat päivystykseen lisäisivät potilasturvallisuusriskejä.

Keskussairaaloilla on myös välillinen merkitys lääkäreiden saatavuuteen alueella. Jos keskussairaalat eivät tarjoa erikoistuvien lääkäreiden runkokoulutusta, nuoret lääkärit joutuvat hakeutumaan muualle Suomeen suorittamaan runkokoulutusta.

Jos sairaanhoitopiirien valtuustot päättävät perustaa osuuskunnan, työnjaon ja potilasohjauksen on määrä alkaa ripeästi huhtikuusta alkaen. Luoman mukaan tavoite olisi saada lokakuuhun mennessä selkeä muutos leikkausmäärissä. Täysimääräisesti muutos on suunnitelmien mukaan voimassa huhtikuuhun 2020 mennessä.

Kuva: KuvaUljas

Lisää aiheesta

Potilaan paluu psykiatriseen sairaalahoitoon
Muutaman lääkärin katiska on tehokas yksikkö
Virolainen: Sote syntyy, koska SDP haluaa sen

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.