Ajan­kohtai­sta

Saako koronan sairastanut lääkäri rokotteen?

Tämänhetkisen tiedon mukaan taudin sairastanut on suojassa ainakin kuusi kuukautta.

Minna Pihlava
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

Annetaanko koronarokote rokotusvuorossa olevalle terveydenhuollon ammattilaiselle, jos hän on jo sairastanut koronan? Entä raskaana olevalle työntekijälle? Lääkärit pohtivat tätä Lääkäriliiton Fimnet-palstalla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan näitä kysymyksiä on linjattu Maailman terveysjärjestön WHO:n rokotusaiheisiin keskittyvässä SAGE-ryhmässä (Strategic Advisory Group of Experts). Nohynek on SAGEn koronarokotteiden alajaoston puheenjohtaja.

Toistaiseksi linjaukset koskevat BioNTechin ja Pfizerin BNT162b2-rokotetta. Seuraavaksi alajaosto työstää ohjeistukset Modernan ja Astra Zenecan rokotteista. Niistä tulee virallisia WHO:n suosituksia, kun WHO:n pääjohtaja on hyväksynyt ne.

SAGEn mukaan rokotusohjelmien laatijat eri maissa voivat päättää, että alle puoli vuotta sitten sairastaneet eivät tarvitse ensimmäisten joukossa rokotetta. Peruste on, että kun rokotteita on alkuvaiheessa rajallinen määrä, on hyödyllisempää antaa rokote ensin niille, joilla ei ole sairauden tuomaa luonnollista immuniteettia. Linjaus koskee kaikkia, ei vain terveydenhuollon työntekijöitä.

– Tämänhetkisen tiedon mukaan taudin sairastanut on suojassa ainakin kuusi kuukautta, Nohynek sanoo.

Tehotutkimuksissa oli mukana taudin sairastaneita. Rokote oli heillä yhtä lailla tehokas kuin niillä, jotka eivät olleet sairastaneet tautia. Erityistä terveydellistä estettä aiemmin sairastaneiden rokottamiselle ei ole tiedossa.

Jos rokotusvuorossa oleva, COVID-19-taudin jo sairastanut lääkäri haluaa rokotteen, hän sen myös Hanna Nohynekin mukaan saa.

Entä raskaana olevien rokottaminen?

Raskaana olevien rokottamisesta koronavirusta vastaan ei SAGEn mukaan ole vielä riittävästi tutkimusdataa tehon ja riskin arviointiin.

– Eläinkokeissa ei ole tullut esille sellaista, joka antaisi syytä huoleen. Mutta koska asiaa ei ole systemaattisesti tutkittu, ei suoralta kädeltä sanota, että kaikki raskaana olevat pitäisi rokottaa, Nohynek sanoo.

Siitä on viitteitä, että raskaana olevilla on jonkin verran kohonnut riski vakavalle tautimuodolle. Lisäksi koronatartunta on yhteydessä ennenaikaisen synnytyksen riskiin.

Lue myös

SAGE on linjannut, että koronarokotetta annettaisiin raskaana olevalle, jos hyöty vaikuttaa suuremmalta kuin riski. Riskin arviointiin vaikuttaa se, että mRNA-rokote ei sisällä virusta.

Asiasta pitää siinä tapauksessa keskustella odottavan äidin kanssa.

– Kerrotaan se, että systemaattisesti tutkittua tietoa ei vielä ole, mutta eläinkokeiden perusteella ja sen perusteella mitä tiedetään rokotteen toiminnasta, ei ole käytännön syytä huoleen, Nohynek sanoo.

Mahdollisiksi hyötyjiksi SAGE listaa terveydenhuollossa työskentelevät, jotka voivat saada tartunnan työssään.

Raskaana olevat, rokotusvuorossa olevat terveydenhuollon työntekijät saavat siten halutessaan rokotteen, Nohynek sanoo. Myös esimerkiksi raskaana olevan perussairaus kuten krooninen keuhkotauti, joka altistaa COVID-19-taudille, voi puoltaa rokotteen ottamista.

Myöskään imettävän äidin ei Hanna Nohynekin mukaan tarvitse kieltäytyä koronarokotteesta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030