1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Sairauspoissaoloissa ei merkittävää kasvua
Ajan­kohtai­sta

Sairauspoissaoloissa ei merkittävää kasvua

Kuntien ja kaupunkien terveysalan henkilöstöllä yleistyivät pitkät sairauspoissaolot.

Sairauspoissaoloissa ei merkittävää kasvua Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Koronavuosi ei näytä merkittävästi lisänneen työntekijöiden sairauspoissaoloja, selviää Työterveyslaitoksen, Kevan ja Kelan tutkimus- ja tilastotiedoista. Viime vuonna kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää. Työntekijöiden määrä, jotka eivät olleet lainkaan poissa oman sairauden takia, kasvoi verrattuna edelliseen vuoteen viisi prosenttiyksikköä. Nyt heitä oli 28 prosenttia.

Hoitoalan ammateissa oltiin keskimäärin eniten poissa oman sairauden vuoksi. Koulunkäyntiavustajat, kodinhoitajat, hoitajat ja lähihoitajat, lastenhoitajat, perhepäivähoitajat, hammashoitajat, laitoshuoltajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja lastentarhanopettajat olivat poissa keskimäärin 21–29 päivää vuodessa.

Vähäisintä, keskimäärin 6–8 päivää, poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä, tiedottajilla ja opettajilla.

Vuonna 2020 kuntien ja kaupunkien terveysalan henkilöstöllä ovat yleistyneet yli 8 päivän ja 1–3 kuukautta kestävät sairauspoissaolokertymät.

– Koronapandemia on sekä Kunta10-kyselytulosten että näiden sairauspoissaolotilastojen valossa lisännyt työkuormitusta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toisaalta koronapandemia on lisännyt poissaoloja tietyissä ammattiryhmissä myös tiukentuneiden ohjeistusten vuoksi: pienessäkään nuhassa ei ole voinut mennä töihin, ja koronatestitulosten odottelu on voinut pidentää lyhyitä poissaoloja. Meidän tilastossamme 1–3 päivän poissaolojaksot ovat vähentyneet ja tätä pidemmät hieman lisääntyneet, sanoo Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta tiedotteessa.

Lue myös

Alle 30-vuotiaiden kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot kasvoivat. Heillä on jo enemmän sairauspoissaoloja kuin 30–50-vuotiailla.

– Tulokset antavat aihetta huoleen nuorten työntekijöiden osalta. Toisaalta nuoret usein työskentelevät ammateissa, joissa sairauspoissaoloja on paljon. On siis vaikeaa erottaa iän ja ammatin vaikutuksia toisistaan, Ervasti sanoo.

Kelan korvaamien sairauspäivärahapäivien määrä väheni viime vuonna. Sairauspäivärahaa maksettiin noin 14,5 miljoonalta päivältä, mikä oli viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Joka kolmannen päivärahapäivän perusteena olivat mielenterveyden häiriöt.

Kirjoittajat
Tiiamari Pennanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Nollatoleranssi häirinnälle

Moni häirinnän uhri pohti, oliko antanut vääriä viestejä.

Pääkirjoitus
Pieni mutta tärkeä tuuppaus

Lääkärin näkökulmasta olennaista on pureutua rokottamattomiin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Husiin tulevilta potilailta kysytään epidemiakaudella rokotuksista

Influenssa- ja koronarokotteista kysyminen ja tietojen kirjaaminen on osa Husin potilasturvallisuustyötä.

Kolumni
Toipiluuden tuolla puolen

Jokainen lukee taideteoksiin omia tarinoitaan, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.

Ajassa
WMA: Rikkaat valtiot eivät auta riittävästi köyhiä maita koronarokotuksissa

Maailman lääkäriliiton mukaan vaurauden maiden täytyisi tehdä enemmän kansainvälisen yhteistyön hyväksi.

Tieteessä
Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät

Raskaudenaikainen alkoholialtistus on länsimaissa yksi yleisimmistä sikiövaurioiden syistä.