• Tiiamari Pennanen

Säteilylaki muuttuu, tiedä ainakin nämä

Uusi säteilylaki astuu voimaan 15. joulukuuta ja vaikuttaa lääkärien arkeen monella tavalla. Säteilyturvakeskuksen johtava asiantuntija Ritva Bly kertoo viisi lääkärien kannalta tärkeää muutosta ja miten niihin voi varautua.

Säteilylaki muuttuu, tiedä ainakin nämä Kuva 1 / 1

1. Oireettomien henkilöiden altistus perusteltava

Jatkossa vaaditaan erityinen kirjallinen perustelu oireettomien henkilöiden tutkimuksista, jotka eivät ole osa seulontaohjelmaa. Tällaisesta on kyse esimerkiksi, jos tutkittavalla on tunnetun geenimuutoksen vuoksi huomattavasti kohonnut rintasyövän riski mutta ei oireita, ja hänelle tehdään mammografia.

– Tämä on merkittävä muutos esimerkiksi radiologin työhön, kertoo Bly.

Perustelun laatii lääketieteellisestä altistuksesta vastaava lääkäri. Hänen on kuultava lähetteen antajaa ja noudatettava PALKOn kriteerejä tutkimukseen pääsystä.

2. Uusi kategoria kuvantamiseen

Lakiin tulee uusi säteilyaltistuksen kategoria, joka korvaa oikeuslääketieteelliset tutkimukset. Se koskee henkilöön kohdistettua kuvantamista, jonka syy ei ole lääketieteellinen. Esimerkiksi hampaiston panoraamatutkimukset turvapaikanhakijoiden iän selvittämiseksi sekä huumeiden salakuljetuksesta epäillyn kehon kuvantaminen kuuluvat tähän kategoriaan, selventää Bly.

Toiminnanharjoittajan tulee arvioida toiminnan oikeutusta vähintään viiden vuoden välein.

– Onko esimerkiksi tullut jokin uusi menetelmä, jossa ei synny vastaavaa altistusta, tai onko toiminta yhteiskunnallisiin syihin perustuen enää oikeutettua?

Arviointi on toimitettava viranomaisille vähintään viiden vuoden välein, ja siihen voi käyttää esimerkiksi HTA-menettelyä (Health techonology assessment), johon on ohjeita Käypä hoito -sivustolla.

3. Uusi turvallisuusarvio vaaditaan

Toiminnanharjoittajan tulee tehdä uusi turvallisuusarvio, jossa muun muassa arvioidaan potentiaalisen säteilyaltistuksen suuruutta ja todennäköisyyttä sekä esitetään, miten säteilysuojelua voidaan optimoida. Arviota varten on 1,5 vuoden siirtymäaika.

STUK on julkaissut sädehoitoon työkaluksi riskiarviointioppaan jo 2015. Opasta tehtiin yhdessä syöpätautien erikoislääkärien, röntgenhoitajien ja sairaalafyysikoiden kanssa.

– Riskiarviointi on tärkeä osa turvallisuusarviota, ja opasta kannattaa hyödyntää, sanoo Bly.

4. Kliiniset auditoinnit laajenevat

Jatkossa kliiniset auditoinnit sisältävät myös organisaation sisäiset auditoinnit. Myös aikaväli muuttuu. Kun nykyään ulkoiset auditoinnit tulee tehdä vähintään viiden vuoden välein, uudessa laissa ne harvenevat 6–8 vuoden välein suoritettaviksi. Sen sijaan sisäiset auditoinnit tulee tehdä jatkossa vähintään neljän vuoden välein.

– Ajatuksena on, että kliiniset auditoinnit tehostuvat ja toisaalta ovat taloudellisesti kevyempiä, kun niitä ei tarvitse tilata ulkoa niin usein, kertoo Bly.

5. Osaamisessa painotetaan kommunikointia

Säteilyn lääketieteellinen käyttö on muuttunut niin paljon, että säteilysuojelutietojen päivittäminen on varmasti paikallaan, sanoo Bly. Monet uusista laitteista ja menetelmistä tuottavat vähemmän altistusta kuin vanhat.

– Uudet mahdollisuudet voivat toisaalta houkutella turhien tutkimusten pyytämiseen.

Koulutuksen määrässä ei ole eroa vanhoihin säädöksiin, mutta sisällössä painotetaan enemmän kommunikointia. Lääkärin tulee kyetä selittämään valistuneellekin potilaalle säteilyn riskit tai keskustelemaan kollegan kanssa vaihtoehtoisista menetelmistä, havainnollistaa Bly. Koulutuksia voi tiedustella omasta sairaanhoitopiiristä.

Lisää aiheesta

Uusi säteilylaki tulossa voimaan joulukuussa
Osuuskunta turvaisi lääkärit pohjoiseen
Kardiologit saivat uuden säteilyturvaoppaan

Kirjoittajat
Tiiamari Pennanen

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.