• Pekka Nykänen

Sote myllää työehtosi

Tuhansien lääkärien työnantaja vaihtuu. Mitä juuri sinulle tapahtuu? Lääkärilehti listasi muutokset ammattiryhmittäin.

Sote myllää työehtosi Kuva 1 / 1

Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm piirtää vihkoonsa sikin sokin nuolia ja laatikoita. Hän kertoo yksinkertaistavansa asioita.

Ehkä niin, mutta sekavalta näyttää. Sote kääntää lääkäreiden sopimuskuviot maakuntien ja sote-keskusten kautta uuteen asentoon. Ratkaisuja on työstetty syksystä lähtien, ja varsinkin keväällä neuvottelut ovat käyneet vilkkaina. Ja kuten Lindholmin kuvio osoittaa, työtä riittää.

”Sopimuspohjissa on tarjottu kohtuuttomiakin ehtoja.”

Laura Lindholm

– Ensimmäinen pääkysymys on sopimusjärjestelmä. Ketkä neuvottelevat ja mistä? Toinen on se, että saamme turvattua työsuhteisten lääkärien ehdot, Lindholm selvittää.

Sopimuskiemuroiden ensimmäinen askel meni maaliin toukokuun alussa. KT ja työntekijäjärjestöt sopivat, että nykyisiä sopimuksia on mahdollista soveltaa maakuntien yhtiöissä, kunnes uusi neuvottelujärjestelmä valmistuu.

Nykysopimuksia viedään samalla eteenpäin. Syksyllä käydään perinteinen liittokierros, ja sopimukset ovat voimassa tammikuun loppuun.

Vastapuoli jakautuu

Lääkäreille olennaisinta on se, kuka palkan jatkossa maksaa ja millä ehdoilla.

Nykyisin sopimuksissa on kaksi tasoa. Yleiset työehdot, esimerkiksi vuosi- ja sairauslomat, sovitaan kunta-alan yhteisessä KVTES:ssä. Palkat ja työajat määrää puolestaan Lääkärisopimus.

Molemmat koskevat lääkäreitä vain julkisessa terveydenhuollossa. Yksityisillä lääkäriasemilla ja ammatinharjoittamisessa mennään ilman.

Vastapuoli on ollut Kuntatyönantajat KT. Se muuttaa nimensä Kunta- ja maakuntatyönantajiksi ja jakautuu kunta-, maakunta- sekä yritysjaoksiin. Jokainen sopii ehtonsa itsenäisesti.

Maakunnan sote-yhtiöille sama sopimus

Kuntien lääkärit siirtyvät sotessa ensin maakunnan liikelaitoksen työntekijöiksi vanhoina työntekijöinä. Siis entisin ehdoin. Virkoja jatketaan uudistetun Lääkärisopimuksen pohjalta.

Osa siirtyy aikanaan maakunnan sote-yhtiöön työsuhteeseen. Heille rakennetaan samansisältöinen sopimus. Lääkäriliiton tavoite on, että maakunta ohjeistaisi yhtiönsä käyttämään sopimusta. Pakkoa tähän ei tule, mutta KT hoitanee sen konserniohjauksen kautta.

Moni lääkäri siirtyy ajan kanssa myös yksityiseen sote-yhtiöön. Se saa rahansa valtiolta, joten myös siellä olisi luontevaa noudattaa yhtenäisiä ehtoja. Tunnustelut tästä ovat työnantajia edustavan Hyvinvointialan liiton kanssa käynnissä.

Toisaalta yksityiset asemat ovat alkaneet kiristää työehtojaan.

– Sopimuksissa on aiemmin viitattu esimerkiksi lomissa terveyspalvelualan yleisiin ehtoihin. Nyt työnantajat näyttävät pyrkivän lain minimiehtoihin, Lindholm kertoo.

Lindholmille tämä tietää työsarkaa.

– Työnantajia ei saa päästää soten varjolla poimimaan rusinoita pullasta. Sopimuspohjissa on tarjottu kohtuuttomiakin ehtoja, hän kertoo.

Palkkoja harmonisoidaan

Nykyisen Lääkärisopimuksen kehittämisessä ajankohtaisinta on palkkaus. Kilpailukykysopimus yhtenäisti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työajat. Nyt myös palkkaehdot viilataan yhteen liitteeseen.

Pöydällä ovat tehtäväkohtaiset palkat, henkilökohtaiset lisät ja suoriteosuudet. Samoin säännöllisen työajan ja päivystämisen rajanveto. Kokonaispalkkaakin harkitaan. Se voi joissain tapauksissa olla paras ratkaisu. Ja jatkossa kliinikkokin voi kokemuksen kautta kivuta ylimpään palkkaluokkaa ilman ylilääkärin titteleitä, Lindholm kertoo.

Lindholm vakuuttaa, että käteen jäävät rahat säilyvät ennallaan. Vain laskentatapa vaihtuu.

Uusia työaikoja kokeillaan jo Helsingin Vuosaaressa. Säännöllinen työaika sijoittuu siellä aamuseitsemän ja iltakahdeksan väliin. Tulokset arvioidaan kesäkuussa. Myös palkkausuudistuksista tehdään pilotteja.

Lindholmin kuvio kierrevihkossa alkaa olla valmis. Valitettavasti se on lehteen liian monimutkainen.

Käymme siksi soten tuomat olennaisimmat muutokset läpi ammattiryhmittäin.

Olen terveyskeskuslääkäri ilman yksityisvastaanottoa

Aluksi on helppoa, siirryn vanhana työntekijänä maakunnan palvelukseen.

Sitten käy monimutkaisemmaksi. Jos jään maakunnan omistamaan sote-yhtiöön, siirryn sinne työsuhteeseen. Virkani loppuu. Tällä on merkitystä: viranhaltijan voi velvoittaa päivystämään, työsuhteista ei.

Suurempi kysymys on, minne potilaat menevät. Vähemmän potilaita tarkoittaa vähemmän lääkäreitä.

Jos sote toimii, osa potilaista siirtyy yksityisten sote-yhtiöiden listoille. Työt maakunnan sote-yhtiössä vähenevät. Monen on siirryttävä yksityiseen sote-yhtiöön.

Yksityiset lääkäriasemat ovat tähän jo iskeneet. Pihlajalinna houkuttelee lääkäreitä osaomistuksella. Lääkärit ja hoitohenkilökunta voivat ryhtyä omistajiksi osaan ympäri Suomea perustettavista lääkärikeskuksista. Attendo lupaa vuokrata kunnilta vapautuvia tiloja pitkäksi ajaksi. Näin työpaikka ainakin fyysisesti säilyisi varmemmin ennallaan.

Muitakin houkuttelukeinoja nähdään. Yksi tulee olemaan palkka.

Lääkärin näkökulmasta tilanne on kohtuullinen. Lääkäreistä kilpaillaan.

Kuka siirtyy, kuka ei?

Jos pystyn, työelämän perussäännön mukaan lähden heti.

Työehdoissa muutos voi olla dramaattinen. Joudun sopimaan palkan itse. Työehdoista Lääkäriliitto pyrkii neuvottelemaan raamisopimuksen yksityisen sektorin työnantajaliittojen kanssa.

Olen terveyskeskuslääkäri ja pidän yksityisvastaanottoa

Sote iskee yksityisvastaanottooni.

1. Kysyntä vähenee. Kela-korvaukset poistuvat, ja jos sote onnistuu, potilaat hakevat hoitonsa sote-keskuksesta.

2. Työnantajani katsoo pahalla, jos teen keikkaa naapuritalossa, sillä sote-keskukset kilpailevat keskenään.

3. Työsuhteisena lääkärinä minun on mahdoton toimia samassa sote-keskuksessa ammatinharjoittajana.

Olen sairaalalääkäri ilman yksityisvastaanottoa

Sote on minulle suhteellisen suoraviivainen. Siirryn maakunnan liikelaitoksen viranhaltijaksi. Työehdot saan Lääkäriliiton ja KT:n sopimuksista kuten ennenkin. Virkani pysyy virkana.

Vanhoihin töihin entisin ehdoin. Siinä kaikki.

Teoriassa. Soten suurimpia motiiveja on erikoissairaanhoidon rakenne. Kuntien ja kuntayhtymien sairaaloita yhdistyy.

Esimakua on saatu päivystysuudistuksesta, jossa vaativan sairaanhoidon ympärivuorokautinen hoito keskittyy yliopistosairaaloiden lisäksi seitsemään keskussairaalaan. Sote keskittää myös leikkauksia. Edessä voi olla lääkäreille paikkakuntien vaihtoja ja työtä useassa toimipisteessä.

Voin siis joutua liikkeelle aiempaa useammin.

Työpaikat voivat vähentyä väliportaan hallinnossa.

Olen sairaalalääkäri ja pidän yksityistä vastaanottoa

Maakunnan liikelaitos on julkinen toimija. Se kilpailee korkeintaan yksityissairaaloiden kanssa. Voin pääsääntöisesti jatkaa praktiikkaa.

Asiakkaitakin näyttäisi riittävän. Sote-asemilta vaaditaan erikoislääkäreiden palveluita, joten voin toimia niille ammatinharjoittajana. Toinen rahalähde ovat asiakassetelit. Maakuntien liikelaitokset velvoitetaan ostamaan niillä rajattuja palveluita, esimerkiksi kaihileikkauksia tai fysioterapiaa. Myös henkilökohtaiset budjetit tuottavat kysyntää yksityisvastaanotolleni.

Erikoislääkärien kysyntä saattaa hyvinkin säilyä myös itse maksavilla ja vakuutuksen kautta toimivilla potilailla. Näin voi käydä esimerkiksi gynekologeilla ja silmälääkäreillä.

Ongelmia on alkanut ilmaantua sairaanhoitopiireissä. Sivutoimilupia on sairaaloiden kilpailuasetelman vuoksi kiristetty, ja ensimmäisiä kieltojakin saatetaan lähiaikoina nähdä.

Olen erikoislääkäri työsuhteessa yksityisellä

Riittääkö potilaita?

Siinä yksityisen puolen suuri kysymys.

Sote muuttaa käyntien perusteita. Ensimmäinen on Kela-korvausten poistuminen. Potilaan käynti omalla rahalla maksaa jatkossa enemmän – onko hän sitä valmis maksamaan? Toinen liittyy vakuutuksiin. Jos sote parantaa olennaisesti verorahoin maksettuja palveluita ja niiden saatavuutta, potilaat siirtyvät julkiseen terveydenhuoltoon ja luopuvat sairausvakuutuksista.

Siirtymää on vaikea arvioida.

Esimerkkinä lapset. Suomessa oli vuonna 2015 yksityisiä lasten sairausvakuutuksia 446 000, ja yli puolet lapsiperheistä oli vakuuttanut lapsensa. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan vakuutuksen valinneet halusivat, että lasta hoidetaan vanhempien toiveiden mukaisesti, aika saadaan välittömästi ja lääkäri on heti erikoislääkäri.

Sote siihen tuskin pystyy.

Ja kuten edellisessä kohdassa todettiin, esimerkiksi gynekologeilla ja silmälääkäreillä itse maksettu kysyntä saattaa säilyä. Myös asiakassetelit tuovat kysyntää.

Olen työterveyslääkäri

Työterveydenhuolto jää soten ulkopuolelle. Olennaisia muutoksia ei ole yksityiseen työterveydenhuoltoon tulossa.

Kunnat saavat tuottaa työterveyshuoltoa omille työntekijöilleen kuten ennen, vaikka terveyspalveluiden tuottaminen on niiltä muuten kielletty. Muu osa siirtyy maakunnille. Ne tuottanevat palvelut yhtiöidensä kautta. Suuri osa kuntien ja kuntayhtymien työterveyden liikelaitoksista on yhtiöitetty jo valmiiksi.

Olen päätoiminen ammatinharjoittaja

Ammatinharjoittaminen on soten suuria huolia. Sekä pää- että sivutoiminen.

Valinnanvapaus rajoittaa ammatinharjoittamista, sillä lääkäriasema ei katso hyvällä, jos sama lääkäri on kilpailijan sote-asemalla haalimassa potilaita listoilleen. Sote-keskukset palkkaavat siksi päätoimiset yleislääkärit työsuhteeseen. Jos ennen kilpailtiin syrjäseutujen rekrytoinneissa, jatkossa voi näkyä väestörikkailla alueilla kamppailua yleislääkäreistä.

Pääsääntönä voisi sanoa, että pääyleislääkärin ammatinharjoittaminen käy ylivoimaiseksi. Erikoislääkäreillä töitä saattaa alasta riippuen riittää.

Meillä on kollegojen kanssa pieni lääkäriasema

Sote suosii suuria. Sote-keskuksen perustaminen on käynyt meille kuukausi kuukaudelta vaikeammaksi, kun lakiehdotuksissa vaadittu palveluvalikoima on kasvanut. Mukaan ovat tulleet esimerkiksi kuntoutusneuvonta, kuntoutustarpeen arviointi, kotisairaanhoito ja päihdetyön ohjaus.

Taloudellista taettakin pitää olla. Maakunnalle tulee esittää sen hyväksymä vakuus konkurssin varalle.

Meidän on siksi hyvin vaikea – käytännössä mahdoton – tuottaa valinnanvapauden piirissä olevia palveluita.

Toivomme ovat asiakasseteleissä ja henkilökohtaisissa budjeteissa. Sote-keskus on velvollinen tarjoamaan asiakkaalleen asiakassetelin, jos hoidossa on tunnistettavissa itsenäinen osa, kuten tarve gynekologin tai silmälääkärin tutkimukseen ja konsultaatioon.

Lisää aiheesta

Miten sote-uudistuksen käy? Perustuslakivaliokunnalla ylimääräinen kokous tänään
Pärnänen: En usko, että sote kaatuu suureen saliin
THL varoittaa soten rahoitusriskistä

Kirjoittajat
Pekka Nykänen

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Ajassa
Kuntodoping jää helposti huomaamatta

Kuntodoping on tuttu ilmiö myös lapsettomuusongelmista kärsivien pariskuntien kanssa työskentelevälle naistentautien erikoislääkäri Varpu Rannalle.

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Liitossa
Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?

Yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista on siirtää Kanta-palveluiden käyttö­kustannukset valtiolle.

Pääkirjoitus
Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin? kysyy Pekka Nykänen.

Liitossa
Vastaanotto kuuluu potilaalle

– Tilastointi on järkevää vain, jos dataa käytetään toiminnan kehittämiseen, kirjoittaa Katri Männikkö.

Tieteessä
Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan tarkempia diagnooseja

Varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.

Tiedepääkirjoitus
Suorat antikoagulantit muuttivat hoitoa

Antikoagulaatiohoitoa käyttää yhä suurempi joukko potilaita, joilla on taustalla hankalia perussairauksia ja käytössä lukuisia muita lääkkeitä.