Ajan­kohtai­sta

Suomessa kehitettiin työkalu syövän hoidon kustannusten ja tulosten tarkasteluun

Syövän kustannukset -sovellus tarjoaa esimerkiksi diagnoosi- ja maakuntakohtaiset tarkastelumahdollisuudet syövän kustannuksista tutkijoille, päättäjille ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Ulla Toikkanen
Kuvituskuva 1

Syöpäsäätiön ja Nordic Healthcare Groupin luoma sovellus tarjoaa pohjan syövän hoidon kehittämiselle. Sovellus syövän kustannusten vuosittaiseen seurantaan yhden maan alueella julkaistiin tänään ensimmäisenä maailmassa.

Syöpäsäätiön pääsihteeri Sakari Karjalainen toteaa, että vaikka syöpien määrä lisääntyy, kehittynyt hoito ja varhainen toteaminen pitävät syövän kustannukset aisoissa.

– Tämä tarkoittaa, että Suomen talouden pitää kestää jokaisen sairastuneen hoitaminen ajoissa ja laadukkaasti. Vaikka syöpätapauksia on väestön vanhenemisen vuoksi yhä enemmän, myös yhä useampi sairastuneista paranee.

Syövän kustannukset -sovellus tarjoaa esimerkiksi diagnoosi- ja maakuntakohtaiset tarkastelumahdollisuudet syövän kustannuksista tutkijoille, päättäjille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Se purkaa ne muun muassa erikoissairaanhoidon, lääkkeiden, kuntoutuksen, matkojen ja sairauspäivärahojen osuuksiin.

Palvelun tuottaneen Nordic Healthcare Groupin tutkimusjohtaja Riikka-Leena Leskelä sanoo, että Suomi on ensimmäinen maa, jossa syövän kokonaiskustannukset ja hoidon tulokset julkaistaan vuosittain koko maasta.

– Tätä tulisi laajentaa muihin potilasryhmiin ja koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon, hän toteaa.

Sovellus auttaa suunnittelemaan syövän hoidon järjestelyjä Suomessa, jossa syöpien määrän ennustetaan kasvavan 43 000 tapaukseen vuonna 2030.

Kokonaiskustannuksissa otetaan huomioon sekä suorat hoidon kustannukset että epäsuorat kustannukset, kuten sairauspäivärahat ja työkyvyttömyyseläkkeet. Tätä varten kerätään suorite- ja kustannustiedot THL:n ja Kelan rekistereistä. Syöpärekisteristä saadaan tiedot syöpäkuolleisuudesta, 5-vuotiselossaluvuista ja uusien tautitapausten määristä.

Kustannusvaikuttavuus kaikkien sote-palvelujen kehittämiseen

Sote-palvelujen vaikuttavuutta on mielekästä seurata asiakas- tai potilasryhmätasolla: miten asiakkaan tai potilaan toimintakyky tai terveydentila muuttui ja mitkä olivat kokonaiskustannukset. Voidaan arvioida, tulevatko palveluihin käytetyt resurssit kohdennettua asiakkaita hyödyttävällä tavalla.

Näin voidaan tehdä nyt syövän osalta. Suomen Syöpärekisterin tilastoista saadaan ajantasaisesti elossaoloennustetta ja kuolleisuutta koskevat luvut, ja Syöpäsäätiö julkaisee samassa yhteydessä tilastot syövän aiheuttamista kokonaiskustannuksista. Tulevaisuudessa tavoitteena on saada lisättyä myös muita potilaille oleellisia vaikuttavuusmittareita, esimerkiksi muutokset elämänlaadussa.

Karjalainen kertoo, että tieto kustannusten kehityksestä suhteessa uusien syöpäpotilaiden määrään ja syövän hoidon tuloksiin on tärkeä, jotta voidaan jatkossakin turvata paras mahdollinen hoito potilaille.

– Kun tunnistamme, mitkä tekijät lisäävät kustannuksia, voimme niihin myös vaikuttaa hoidon laatua vaarantamatta.

Syövän kustannukset laskeneet suhteessa uusien potilaiden määrään

Julkistettu sovellus pohjautuu kahteen tutkimukseen, jotka on julkaistu vuosina 2017 ja 2018.

LähiTapiolan ja Syöpäsäätiön rahoittamalla tutkimuksella selvitettiin, miten syövän aiheuttamat kustannukset ovat Suomessa viime vuosikymmeninä kehittyneet, ja mitä hoitoon käytetyillä panoksilla on saatu aikaiseksi.

Lue myös

Syövän kustannukset eivät olleet juurikaan kasvaneet Suomessa 2010-luvulla; ne olivat jopa laskeneet suhteessa uusien potilaiden määrään.

Syövän aiheuttamat kokonaiskustannukset olivat Suomessa vuonna 2014 noin 927 miljoonaa euroa ja vuonna 2009 noin 780 miljoonaa euroa.

Nopeimmin kasvaneet kustannuserät olivat avokäynnit ja erityiskorvatut lääkkeet. Merkittävä kustannuksiin vaikuttava muutos on ollut hoidon siirtyminen vuodeosastopainotteisesta polikliiniseen hoitoon ja työkyvyttömyyden väheneminen.

Suomen rekistereistä pohja vaikuttavuuden seurannalle

Suomessa on poikkeuksellisen hyvät kansalliset väestötason rekisterit, jotka mahdollistavat kustannusvaikuttavuuden seurannan eri sairausryhmissä.

Pohjoismaita lukuun ottamatta muissa maissa on vaikeaa tai lähes mahdotonta saada kokonaiskustannuksia kaikkien palveluiden ja kaikkien potilaiden osalta.

Pohjoismainen Syöpäunioni myönsi lokakuussa 2018 rahoituksen 2019 alkavaan kaksivuotiseen tutkimukseen, jossa selvitetään syövänhoidon kustannusten kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä myös muissa Pohjoismaissa.

Tutkimus käynnistetään Syöpäsäätiön ja Nordic Healthcare Groupin aloitteesta ja johdolla.

Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030