• Ulla Toikkanen

STM aloittaa uskomushoitoja koskevan lainsäädännön valmistelun

Uskomushoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita on selvitetty viimeksi vuonna 2009.

STM aloittaa uskomushoitoja koskevan lainsäädännön valmistelun Kuva 1 / 1

STM:ssä aloitetaan uskomushoitoja koskevan lainsäädännön valmistelu seuraavaa hallituskautta varten. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on antanut tehtäväksi lakivalmistelun käynnistämisen, sillä tarkempaa lainsäädäntöä uskomushoidoista on toivottu perustellusti jo kauan.

Tällä hetkellä uskomushoidoista on vain hyvin yleisluonteista säätelyä. Uskomushoitoja koskee kuluttajasuojalainsäädäntö samoin kuin muidenkin palvelujen myyntiä. Tapauskohtaisesti voidaan soveltaa myös vahingonkorvaus- tai rikoslainsäädäntöä.

Uskomushoitoja koskeva vähäinen sääntely, valvonnan puutteellisuus ja asiakkaan heikko oikeusturva on nähty ongelmalliseksi. Erityisesti hoitojen turvallisuus ja harhaanjohtava markkinointi ovat aiheuttaneet ongelmia.

Saarikko toteaa, että uskomushoitojen tarjoaminen itsenäisiin päätöksiin kykenemättömille henkilöille tai alaikäisille voi aiheuttaa suurta haittaa.

– Suurimmat riskit liittyvät siihen, että uskomushoitojen käyttö voi viivästyttää lääketieteellisen hoidon aloittamista, se voi aiheuttaa sairauden pahenemista tai sillä voi olla haittavaikutuksia. Tämä on suuri syy siihen, että uskomushoidoille ja niiden harjoittamiselle tarvitaan tarkempaa lainsäädäntöä, hän sanoo.

Laajaa asiantuntemusta tarvitaan

Uskomushoitoja koskevan sääntelyn kehittäminen vaatii laajaa asiantuntemusta, aikaa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Hanke edellyttää muutoksia myös moneen muuhun jo voimassa olevaan lakiin.

Tavoitteena on, että uusi laki sisältäisi muun muassa uskomushoitojen määritelmän, säännöksen lain soveltamisalasta, yleisiä velvoitteita uskomushoitoja ammattimaisesti antaville, markkinointia ja valvontaa koskevia säännöksiä sekä säädökset hoitoa antavien rekisteröinnistä.

Uskomushoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita on selvitetty viimeksi vuonna 2009. Silloin STM:n asettama työryhmä esitti, että ryhdyttäisiin valmistelemaan laajaa, uskomushoitoja tarkemmin sääntelevää omaa lainsäädäntöä.

Työryhmä esitti, että potilasturvallisuuden varmistamiseksi vain terveydenhuollon ammattihenkilöt saisivat hoitaa erityisen haavoittuviin potilasryhmiin kuuluvia. Näin on tehty muun muassa Ruotsissa. Lisäksi ehdotettiin, että muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö voisi hoitaa tiettyjä vakavia sairauksia ja potilasryhmiä ainoastaan yhteistyössä lääkärin kanssa.

Kuva: Pixmac

Lisää aiheesta

Miten suhtautua uskomusdiagnooseihin?
Mitattu ja koettu elämä eivät kohtaa
Entä jos puhuisimme poikkeavasta hoidosta?

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Paksusuolisyövän seulonta näyttää auttavan miehiä

Paksusuolisyövän suurtutkimuksessa oli mukana yli 300 000 suomalaista.

Ajassa
Meilahden sisätautipuolen huolet eivät ole hälvenneet

Yt-neuvotteluja Helsingin ja HUS:n päivystysten yhdistämiseen liittyen jatketaan.

Tieteessä
Paksusuolisyövän seulonta näyttää auttavan miehiä

Paksusuolisyövän suurtutkimuksessa oli mukana yli 300 000 suomalaista.

Ajassa
Mitä JUKO:n lakkovarautuminen tarkoittaa?

– Lääkäriliitolla on itsenäinen neuvotteluoikeus Lääkärisopimuksesta, ja Lääkäriliitto myös päättää itse siitä, koska menee lakkoon, Lääkäriliiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju ja Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm sanovat.

Tieteessä
Myrkytys – neljä tapaa hoitaa

”Treat the patient, not the poison” on hyvä perussääntö.

Tieteessä
Väitöstutkimus selvitti piilokiveksisyyden vaikutusta kivesten kasvuun murrosikäisillä

Kymmenen vuotta kestäneessä seurannassa saatiin uutta tietoa piilokiveksisyydestä.

Tieteessä
Tapaturmat kasautuvat miehille ja itään

Tapaturmakuolleisuus on Suomessa Pohjoismaiden suurin, samoin miesten ja naisten tapaturmakuolleisuuden ero.

Tieteessä
Raskauden ja lapsuuden aikainen altistuminen muuttaa immuunisolujen toimintaa

Tämä vaikutus voi näkyä vielä teini-iässä.