1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Suomen munuaistautirekisteri pyrkii lakisääteiseksi laaturekisteriksi
Ajan­kohtai­sta

Suomen munuaistautirekisteri pyrkii lakisääteiseksi laaturekisteriksi

Vappuna voimaan tullut laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä mahdollistaa lakisääteisyyden haun.

Suomen munuaistautirekisteri pyrkii lakisääteiseksi laaturekisteriksi Kuva 1 / 1

Suomen munuaistautirekisteri aikoo hakea lakisääteiseksi laaturekisteriksi tämän vuoden aikana, tiedottaa Munuais- ja maksaliitto. Tavoitteena on parantaa dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden hoidon laadun seuraamista ja kehittää uusia mittareita.

Laaturekisterin avulla sairastuneet saavat parempaa hoitoa.

– Kun jatkossa tavoitteena on kerätä ja yhdistellä tietoja jo olemassa olevista lähteistä, pystymme nykyistä tarkemmin seuraamaan dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden hoitoa ja hoidon laatua sekä kehittämään uusia seurantamittareita, kertoo Munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Jaakko Helve tiedotteessa.

Helveen mukaan eri tietolähteiden yhdistäminen helpottaa tutkimustoimintaa ja eri laaturekisterien välistä yhteistyötä, mikä hyödyttää sekä potilaita että heitä hoitavia ammattilaisia.

Uusi laki mahdollistaa haun

Lakisääteisyyden haku tuli mahdolliseksi, koska 1. toukokuuta astui voimaan laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. Terveydenhuollossa tallennettuja asiakastietoja voidaan käyttää mahdollisimman joustavasti ja turvallisesti laaturekisterien tiedonkeruussa. Lakimuutoksen myötä THL myöntää keskitetysti luvat henkilö- ja terveystietojen käyttöön. Tämän ansiosta lupakäsittelyt helpottuvat ja tietosuoja sekä tietoturva paranevat.

– Lakisääteisyys ei kuitenkaan automaattisesti takaa taloudellista varmuutta Suomen munuaistautirekisterin toiminnalle, joten työmme rahoituksen ja rekisterin toiminnan ylläpitämisen varmistamiseksi tulee jatkumaan, Helve jatkaa.

Lue myös

Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström pitää munuaistautirekisterin saamista lakisääteiseksi kunnia-asiana.

– Rekisterin antama tieto mahdollistaa hoidon vaikuttavuuden vertailun ja lisää jokaisen munuaispotilaan hoidon laatua ja turvallisuutta, hän sanoo tiedotteessa.

Muissa pohjoismaissa on käytössä laajat laaturekisterijärjestelmät. Laaturekisterien kehittämisessä Suomi tulee esimerkiksi Ruotsia jäljessä.

Suomen munuaistautirekisterissä on tiedot Suomen dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaista vuodesta 1964 lähtien. Rekisterin kattavuudeksi arvioidaan 97–99 prosenttia.

Kuva: Fotolia

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.