Ajan­kohtai­sta

Tartuntatautilakia halutaan selkiyttää

Hoitohenkilöstön rokotuksia koskevia kohtia on tulkittu monin eri tavoin.

Hertta Vierula
Kuvituskuva 1

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyytää parhaillaan lausuntoja tartuntatautilain muuttamista koskevaan lakiesitykseen.

– Tarkoitus, perusta ja tavoite ovat pysyneet samoina, mutta sanamuotoja on pyritty selkiyttämään, sanoo lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen STM:stä.

Hoitohenkilöstön rokotuksia koskeva pykälä on osoittautunut monitulkintaiseksi. Lakia on monilla työpaikoilla tulkittu tiukemmin, kuin alkuperäinen tarkoitus on ollut.

Lain nykyisen version mukaan "työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja."

Nyt lausunnoille lähetetyssä lakiehdotuksessa "asiakas- ja potilastilat" on selkeyden vuoksi poistettu tekstistä ja korvattu toimintayksikkö-termillä. Lisäksi kohdan "erityisestä syystä" tilalle on kirjattu "on ensisijaisesti käytettävä henkilöä, joka on oman ilmoituksensa mukaan ensisijaisesti käytettävä henkilöä, joka on oman ilmoituksensa mukaan sairastanut tuhkarokon ja vesirokon ja saanut pykälässä tarkoitetut rokotukset".

Virolainen-Julkusen mukaan monissa isoissa taloissa on annettu kaikkia koskevia sääntöjä, vaikka lain perusteluissa erityisesti sanotaan, että rokotusten tarve pitää määritellä lääketieteellisin perustein.

Rokotuksiin osallistuminen on vapaaehtoista

Laista on tullut STM:ään paljon palautetta niin työnantaja- kuin työntekijäjärjestöiltäkin. Työnantajat ovat kokeneet tulkinnan vaikeaksi, työntekijät kokeneet, että rokotuksiin osallistumiseen on painostettu.

– Lakiehdotuksessa on nyt selkeästi sanottu, että rokotuksiin osallistuminen on vapaaehtoista.

Virolainen-Julkunen toteaa, että lain tarkoituksena on potilasturvallisuuden ja rokotuskattavuuden parantaminen.

– Uhkailu ja painostus eivät kuitenkaan ole oikea tie rokotuskattavuuden lisäämiseksi.

Virolainen-Julkunen on kuullut, että työntekijöitä on jopa irtisanottu tartuntatautilain pykäliin vedoten.

– Se ei ole lain tarkoitus.

Esimies ei myöskään saa kysellä yksittäisten työntekijöiden terveystietoja ilman tämän suostumusta. Koko yksikön rokotuskattavuustiedot esimies voi sen sijaan saada.

Lue myös

– Jos vaikkapa syöpä- tai teho-osastolla selviää, ettei rokotuskattavuus ole riittävä, henkilöstöä voidaan kehottaa ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon.

Virolainen-Julkunen toteaa, että tartuntatautilain tavoitteiden saavuttaminen voi olla vaikeaa, mutta mahdotonta se ei ole. Monilla terveydenhuollon työpaikoilla on onnistuttu hyvin. Pakon sijaan keinoina on tiedon jakaminen ja keskustelu.

– Tavoitteena pitäisi olla, että henkilöstö ymmärtää rokottamisen merkityksen.

kuva: Fotolia

Lisätietoa:

STM:n tiedote

STM:n kuntainfo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030