"THL:n ihmisten mitta on täysi"
THL:n organisaation kaikilla tasoilla mietitään työpaikan vaihtoa, kertoo pääluottamusmies Markus Perola.
– Yt-neuvottelut alkavat olla meillä jatkuva olotila, ja ihmiset ovat vahvasti kyllästyneet tilanteeseen. Tutkijat katselevat uusia työmahdollisuuksia, joita moni voikin löytää ulkopuolelta saamansa rahoituksen avulla esimerkiksi yliopistosta tai ulkomailta, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, lääkärien luottamusmies Markus Perola.
Juuri päättyneet yt-neuvottelut ovat vuonna 2009 syntyneen tutkimus- ja kehittämislaitoksen kolmannet. Nyt lähtee 220 työntekijää, viidesosa koko henkilöstöstä. Laitos irtisanoo 94 työntekijää. Loput leikkauksista hoituu eläkejärjestelyin ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisellä. Lähtijöistä noin kymmenen on lääkäreitä.
Leikkaukset kohdistuvat rajuimmin laitoksen suurimpaan Terveys-osastoon. Perola kertoo esimerkiksi, että rasvametaboliaryhmä lakkautettiin ja pois lähetettiin kolesterolin huippuasiantuntijat, jotka ovat käyneet faktoihin perustuvaa keskustelua kovaäänisiä epätieteellisiä mielipiteitä vastaan.
– Nyt rikotaan aineeton infrastruktuuri, jonka rakentaminen on vienyt kymmeniä vuosia, Perola sanoo.
Hänen mukaansa irtisanottujen joukossa on paljon ihmisiä, joilla on takanaan pitkä ura ja mahdollisuus tuoda ulkopuolista rahoitusta sisään.
– Ilmeisesti on ajateltu saatavan hyötyjä siitä, että irtisanotaan osa-aikainen professori, jonka työajasta vain pieni osa on THL:ssä. Hänen mukanaan kuitenkin lähtee pitkään kerrytettyä osaamista. Iso osa irtisanotuista ihmisistä on oman alansa huippuja.
Finohta ministeriöön, seksuaaliterveysyksikkö pois
THL:n rahoitus supistuu liki kymmenellä miljoonalla eurolla vuosina 2017–18. Yt-neuvottelujen tuloksena laitos päätti lopettaa terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikön Finohtan, joka on tuottanut arviointitietoa terveydenhuollon päätösten pohjaksi parinkymmenen vuoden ajan.
Sosiaali- ja terveysministeriö havahtui sairaanhoitopiireiltä saamaansa palautteeseen ja päätti ottaa Finohtan ydintoiminnot kylkeensä toistaiseksi. Myös palveluvalikoimaneuvoston sihteeristö siirtyy samaan menetelmien arvointiyksikköön, jonka tulevaisuudesta ministeriö aloittaa neuvottelut yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa. Ministeriö tähtää menetelmien arvioinnissa verkostomaiseen toimintamalliin.
Kokonaan lakkautetaan vuonna 2010 perustettu seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö SELI, jonka tehtävä on muun muassa edistää nuorten seksuaalikasvatusta sekä äitien ja lasten terveyttä. Kätilöliitto on esittänyt syvän huolensa yksikön lakkauttamisesta.
Lopetettavien toimintojen listalle kuuluvat myös väestötutkimuslaboratorio Turussa ja infektio-osaston yksi laboratorio sekä neuvolaseerumin kriittisten näytteiden säilytys Oulussa sijaitsevassa laboratoriossa.
Lakkautuslistalla oli aluksi myös THL:n biopankki. Se oli Markus Perolalle yllätys.
– Biopankkimme on Suomen suurin ja ammattitaitoisin. Onneksi suurin osa biopankin rahoituksesta tulee ulkopuolelta ja se säästyi. Kun perustetaan Suomen biopankki tai genomikeskus, voimme siirtyä tai tukeutua siihen.
Väestötutkimuksella 50 miljoonaa euroa ulkomailta
Perola on yllättynyt myös siitä, että FINRISKI- ja Terveys2000-tutkimuksista yhdistetyn FinTerveys-väestötutkimuksen budjettiin kohdistuu merkittäviä leikkauksia.
– Mietimme pää kuumana, mitä karsimme pois. Seuraava tutkimus tehdään ensi vuonna, mutta emme voi tehdä sitä samanlaisena kuin ennen.
FinTerveyden juuret ovat vuonna 1972 alkaneessa Pohjois-Karjala-projektissa, jonka ansioita suomalaisessa väestötutkimuksessa ei voi kiistää. Se on tuottanut yli 1 000 julkaisua ja toistasataa väitöskirjaa, ja sen mukana on koulutettu lukuisa määrä asiantuntijoita. Sen avulla on voitu tutkia sitä, mitä suomalaiset geneettisesti ovat.
– Arvelen, että valtiovalta ei täysin ymmärrä tämän merkitystä.
Perola laskee, että laadukas väestötutkimus on houkutellut Suomeen 40–50 miljoonaa euroa.
– Ulkomaista rahaa on investoitu aineistoihin, analyyseihin, palkkoihin. Ulkomaiset rahoittajat luottavat suomalaiseen laatuun. Esimerkiksi genomitutkimus on Suomessa huipputasoa pitkän perinteen ansiosta. Käymme kouluttamassa siitä muun muassa Ruotsissa.
"Johtoa ei voi yksin syyttää"
Markus Perola miettii, että sosiaali- ja terveysministeriö näyttää haluavan ohjata THL:n tutkimuslaitoksesta "neuvovaksi ja valvovaksi rekisteriviranomaiseksi".
– Tietotaidon odotetaan tulevan jollain muulla, kummallisella tavalla kuin se tähän asti on tullut. Huippututkijat ovat tehneet muun työn ohella kansanterveystiedettä. Sitä resurssia heitetään nyt pois aika paljon.
Perolan mukaan THL:n toimivaa johtoa ei voi yksin tilanteesta syyttää. Leikkausvaatimukset ovat tulleet ylempää.
– Mutta jonkun olisi pitänyt tiukasti sanoa ei. Lisäksi pitkään talossa työskennelleille olisi voinut yrittää löytää muita ratkaisuja kuin raa'at lähtöpassit. Pitkän työuran tehneille on tullut loukattu olo, että eikö osaamiseni ollutkaan sellaista, josta kannattaa pitää kiinni. Se on mielestäni tarpeetonta.
Lääkäritaustaisilla irtisanotuilla asiat ovat Perolan mukaan suhteellisen hyvin, sillä tutkimustöitä voi rahoituksen kanssa etsiä muualta. THL:ään jäävän tutkimustyön kannalta asiat ovat huonommin, sillä jonkin alan asiantuntijoiden vähetessä yhteen tai kahteen henkilöön tekemisessä ei ole kriittistä massaa.
Irtisanottujen työvelvoite kestää irtisanomisajan loppuun asti. Työllistymiskursseille saa osallistua työajalla työnantajan luvalla.
Lääkärikartelli: Irtisanomisen yhteydessä huomioon otettavia seikkoja
Jaana Ahlblad
Kuva: Mikko Käkelä
