1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. THL: Suomeen tarvitaan Kansallinen laaturekisterikeskus
Ajan­kohtai­sta

THL: Suomeen tarvitaan Kansallinen laaturekisterikeskus

Hankkeessa on perustettu seitsemän tautikohtaista pilottirekisteriä.

THL: Suomeen tarvitaan Kansallinen laaturekisterikeskus Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ehdottaa Kansallisen laaturekisterikeskuksen perustamista.

Ehdotus on mukana THL:n tänään julkistamassa Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit -pilottihankkeen pääraportissa.

Keskus vastaisi laaturekisteritoiminnan kehittämisestä ja ohjaamisesta kansallisesti. Aluksi keskityttäisiin kansanterveydellisesti merkittävimpien potilas- ja tautiryhmien laaturekistereihin.

Rahoitus tulisi valtion budjetista ja olisi neljänä ensimmäisenä vuonna yhteensä 18 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy oletus kymmenen kansallisen laaturekisterin perustamisesta. Kukin maksaisi 320 000 euroa vuodessa.

Tietojärjestelmät tarvitsisivat neljänä ensimmäisenä vuotena 8,5 miljoonan euron panoksen ja keskuksen pyörittäminen 760 000 euroa vuodessa.

Ruotsissa kansallisia rekisteritietoja koottu vuosia

Laaturekisterien tiedon avulla on mahdollista arvioida ja vertailla terveydenhuollon toimintaa. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat vertailla toimintaansa muihin ammattilaisiin ja hoitoyksiköihin ja potilaat voivat tehdä valintapäätöksiä.

Lue myös

Tutkimuksen kautta laaturekisteritieto auttaa suuntaamaan julkisia terveydenhuollon varoja entistä vaikuttavammin.

Esimerkiksi Ruotsissa kansallisia rekisteritietoja on koottu jo vuosia.

THL:n pilottihankkeessa on perustettu seitsemän tautikohtaista pilottirekisteriä: diabetes, eturauhassyöpä, hiv, iskeeminen sydäntauti, selkäkirurgia, reuma ja psykoosi. Ne jatkavat toimintaansa ainakin kesään 2020 asti.

THL käyttää niistä saatuja kokemuksia pysyvän laaturekisteritoiminnan suunnittelussa. Ne auttavat esimerkiksi potilaspopulaation ja minimitietosisältöjen määrittelyssä.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.