1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. THL: Suomeen tarvitaan Kansallinen laaturekisterikeskus
Ajan­kohtai­sta

THL: Suomeen tarvitaan Kansallinen laaturekisterikeskus

Hankkeessa on perustettu seitsemän tautikohtaista pilottirekisteriä.

THL: Suomeen tarvitaan Kansallinen laaturekisterikeskus Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ehdottaa Kansallisen laaturekisterikeskuksen perustamista.

Ehdotus on mukana THL:n tänään julkistamassa Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit -pilottihankkeen pääraportissa.

Keskus vastaisi laaturekisteritoiminnan kehittämisestä ja ohjaamisesta kansallisesti. Aluksi keskityttäisiin kansanterveydellisesti merkittävimpien potilas- ja tautiryhmien laaturekistereihin.

Rahoitus tulisi valtion budjetista ja olisi neljänä ensimmäisenä vuonna yhteensä 18 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy oletus kymmenen kansallisen laaturekisterin perustamisesta. Kukin maksaisi 320 000 euroa vuodessa.

Tietojärjestelmät tarvitsisivat neljänä ensimmäisenä vuotena 8,5 miljoonan euron panoksen ja keskuksen pyörittäminen 760 000 euroa vuodessa.

Ruotsissa kansallisia rekisteritietoja koottu vuosia

Laaturekisterien tiedon avulla on mahdollista arvioida ja vertailla terveydenhuollon toimintaa. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat vertailla toimintaansa muihin ammattilaisiin ja hoitoyksiköihin ja potilaat voivat tehdä valintapäätöksiä.

Lue myös

Tutkimuksen kautta laaturekisteritieto auttaa suuntaamaan julkisia terveydenhuollon varoja entistä vaikuttavammin.

Esimerkiksi Ruotsissa kansallisia rekisteritietoja on koottu jo vuosia.

THL:n pilottihankkeessa on perustettu seitsemän tautikohtaista pilottirekisteriä: diabetes, eturauhassyöpä, hiv, iskeeminen sydäntauti, selkäkirurgia, reuma ja psykoosi. Ne jatkavat toimintaansa ainakin kesään 2020 asti.

THL käyttää niistä saatuja kokemuksia pysyvän laaturekisteritoiminnan suunnittelussa. Ne auttavat esimerkiksi potilaspopulaation ja minimitietosisältöjen määrittelyssä.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
”Yksi tähti oli ansaittu”

Jyväskylän terveyskeskus otti opiksi erikoistuvien ­palautteesta.

Tiedepääkirjoitus
Elinikä pitenee, mutta kestääkö terveys?

Merkittävä uhkatekijä toimintakykyiselle vanhenemiselle on lihavuusepidemia, kirjoittaa Timo Strandberg.

Tieteessä
Lääkärijohtajat käyttävät tietojärjestelmiä johtamisen tukena päivittäin

Suurin osa koki joutui hakemaan tietoja monesta järjestelmästä.

Kolumni
Munasolumarkkinoilla

Luonto pelaa todennäköisyyksillä, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Ajassa
Vuoden 2020 keliakiatutkijaksi Teea Salmi

Keliakialiitto valitsi Vuoden 2020 keliakiatutkijaksi Tampereen yliopiston ihotautiopin professorin Teea Salmen.

Työssä
Kivijalka kuntoon case managerin avulla

Case manager -toimintamallilla on haettu ratkaisua hoidon koordinointiin. ­