1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Toipilasplasmasta toivoa koronaviruksen hoitoon
Ajan­kohtai­sta 24-33/2020 vsk 75 s. 1493

Toipilasplasmasta toivoa koronaviruksen hoitoon

Toipilasplasmasta toivoa koronaviruksen hoitoon Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Vakavaa koronavirusinfektiota sairastavat potilaat voivat saada apua samasta taudista toipuneiden veriplasmasiirroista.

Professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta sanoo, että tiedekirjallisuudessa tulokset vaikuttavat periaatteessa lupaavilta.

– Tieteellinen näyttö ei kuitenkaan ole riittävää niin kauan kun ei ole olemassa satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia. Sukulaisvirusten, SARS:n ja MERS:n, kohdalla asiaa on tutkittu enemmän.

Kiinassa julkaistiin tutkimus, jossa viidelle kriittisesti sairaalle koronapotilaalle annettiin toipilasplasmaa, ja he kaikki selvisivät. Toisessa kiinalaistutkimuksessa todettiin, että annettaessa toipilasplasmaa 10 koronapotilaalle viruseritys vähentyi ja kliininen tilanne parani.

– Näissäkään tutkimuksessa ei ollut verrokkipotilaita. Potilaat olisivat voineet selvitä muutenkin.

Kantele kertoo, että tutkimuksissa on saatu viitteitä kuolleisuuden vähenemisestä. Ventilaattorien tarve on ollut vähäisempää ja happeutuminen on heikentynyt vähemmän toipilasplasmaa saaneilla koronapotilailla.

Toipilasplasmaa pidetään myös turvallisena ja hyvin siedettynä. Haittavaikutuksia sen käytöstä on ilmennyt vähän. Yhdysvalloissa 5 000:lle koronainfektion saaneelle potilaalle annettiin toipilasplasmaa, ja vain yhdelle prosentille tuli vakavia haittavaikutuksia.

Suomalaista tutkimusta suunnitellaan

Maailmalla on kehitteillä toipilasplasmasta lukusia tutkimuksia, joissa on kaikissa hieman erilainen tutkimusasetelma. Kantele painottaa, että on erittäin tärkeää tehdä tutkimuksia toipilasplasmasta myös Suomessa, koska tutkimusasetelmat voivat olla hieman erilaiset ja samalla voidaan jo luoda pohjaa ja käytäntöjä mahdolliselle tulevalle hoidolle.

Lue myös

Helsingin yliopistossa suunnitellaankin parhaillaan tutkimusta, jossa selvitetään koronaviruksen aiheuttamaa immuunivastetta. Koronavirusinfektion sairastaneiden joukosta etsitään niitä, joilla on paljon suojaavia vasta-aineita veressä. Tämän jälkeen selvitetään, haluaako henkilö luovuttaa veriplasmaa ja soveltuuko hän luovuttajaksi. Tutkimuksessa on mukana myös Punaisen Ristin Veripalvelu.

– Tutkimus on käynyt läpi eettisen toimikunnan käsittelyn, ja se on saamassa luvan pian. Tarkoitus on edetä nopealla aikataululla.

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen
ulla.toikkanen@laakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
FinnHELP tarjoaa tukea päivystyksen työntekijöille korona-aikana

- Korona on tehnyt terveydenhuollon ammattilaiset näkyviksi kokonaisina, sanoo Sari Ridell.

Ajassa
Koronahuoli näkyi kesätöissä

Erityisesti vanhemmat potilaat ottivat epidemian puheeksi, Rebekka Laitinen kertoo.

Ajassa
Mielekäs vapaa-aika painaa lääkäriopiskelijoiden työpaikan valinnassa

Useimmat Oulun yliopiston lääketieteen opiskelijat haluavat tehdä osa-aikaista työtä valmistuttuaan.

Kommentti
Yhden naisen yritys

Vasta yrityksen perustettuani olen nähnyt, että polku on ollut koko ajan perässäni, kirjoittaa Marika Kandell.

Ajassa
Jopa joka viidennen työkyky heikentyy hellejaksoina

Työterveyslaitos tutkii kuumassa työskentelyn vaikutuksia muun muassa sairaalassa.

Tieteessä
Pitkäkestoiset kognitiiviset häiriöt yleisiä työikäisillä aivoinfarktipotilailla

Tarkka neuropsykologinen tutkimus pian sairastumisen jälkeen on tärkeää.