Työnjako muuttui viivytystaisteluksi pohjoisessa
Potilaita haalitaan sairaaloihin naapurisairaanhoitopiireistä ja jopa Ruotsista saakka, jotta keskittämisasetuksen vaatimukset täyttyisivät. Onnistuminen on epävarmaa.
.
Pohjoisen piirit kaavailevat erikoissairaanhoidon järjestämiseen osuuskuntamallia.
OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit ovat tehneet sopimusluonnoksen erikoissairaanhoidon työnjaosta.
Kuten Lääkärilehti on aiemmin kertonut, pohjoisen piirit kaavailevat erikoissairaanhoidon järjestämiseen osuuskuntamallia. Uusi sopimus ei tuo varmuutta siihen, mitä sairaaloissa käytännössä tapahtuu tekonivel-, selkä-, rintasyöpä- ja paksusuolisyöpäleikkauksille, joiden määrille keskittämisasetuksen 7. pykälä asettaa vähimmäisrajat.
Niistä on tullut pohjoisen sairaaloille vaikea pala.
Sopimusta käsitellään sairaanhoitopiirien valtuustoissa lähiviikkoina.
Osa sairaanhoitopiireistä on jo kommentoinut medialle, että kyseiset leikkaukset jatkuvat entiseen tapaan omassa keskussairaalassa. On puhuttu aikalisästä tai torjuntavoitosta.
Kuitenkin uuden sopimustekstin mukaan osa keskittämisasetuksessa mainituista leikkauksista voi jatkua alueen keskussairaaloissa, mikäli asetuksen lukumääräkriteerit täyttyvät.
Mutta täyttyvätkö ne, kun eivät ole täyttyneet ennenkään?
Länsi-Pohjassa leikkaukset vt. sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Lehdon mukaan jatkuvat, mikäli Mehiläinen Länsi-Pohja Oy tuottajana täyttää leikkausmääräkriteerit.
– Tuottajan puolelta on annettu ymmärtää, että asetuksen mukaisiin leikkausmääriin päästään. Järjestäjänä meillä on velvollisuus valvoa, että näin tapahtuu, Lehto sanoo.
Mehiläinen aikoo satsata toimenpiteiden määrän kasvattamiseen.
– Teemme työtä parantaaksemme sairaalan vetovoimaa ja kasvattaaksemme toimenpidemääriä. Emme voi luvata tiettyä leikkausmäärää, vaan sen määrää palveluiden tarve ja kysyntä. Tekonivelleikkausten määrä on jo hyvällä kasvukäyrällä, kertoo Mehiläinen Länsi-Pohjan lääketieteellinen johtaja Paavo Uusimaa.
Potilaita houkutellaan sairaanhoitopiirin ulkopuolelta ja Ruotsista. Lisäksi tehdään vakuutusyhtiöiden maksamia leikkauksia.
Myös Kainuussa rintasyöpäleikkaukset jatkuvat, mikäli lukumääräkriteerit täyttyvät. Kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Kainuun sotesta kertoo, että Kainuuseen pyritään saamaan potilaita lähialueilta. Tässä voi auttaa se, että rintasyövän hoitotulokset ovat erinomaisia ja hoitoon pääsee kohtalaisen nopeasti.
Ahopelto muistuttaa, ettei Pohjois-Suomen keskussairaaloissa ole edes kapasiteettia siihen, että leikkaukset keskitettäisiin yhteen tai kahteen sairaalaan.
Epävarmuus stressaa sairaaloissa
OYS:n johtajaylilääkäri Juha Korpelainen ei usko lukumääräkriteerien täyttymiseen.
– Nyt näyttää, että Kainuu ja Länsi-Pohja saisivat jatkaa leikkauksia, mutta ennuste on, etteivät lukumäärät täyty lähellekään, hän sanoo.
Korpelainen näkee, että tällainen toiminta vesittää järjestämissopimuksen ja työnjaon hengen. Potilaiden ohjaus ei toimi, jos ei välitetä lukumääräkriteereistä.
OYS-ervassa suunnitelmana on ollut jakaa leikkauksia sairaaloiden kesken yhteisen osuuskunnan kautta, jolloin jokainen saisi pitää joitain 7. pykälässä mainittuja leikkaustyyppejä.
Korpelainen uskoo, että sairaanhoitopiirit pelaavat nyt aikaa ja toivovat uuden hallituksen muuttavan keskittämisasetusta.
Keski-Pohjanmaan Soiten johtajaylilääkäri Pirjo Dabnellin mielestä tähän olisi syytäkin.
– Toivon, että uusi hallitus tarkastelisi asetusta uudestaan, koska se rampauttaa Pohjois-Suomen keskussairaaloiden toiminnan sellaisena kuin se on nyt.
Pitkään jatkunut epävarmuus on ollut stressaavaa keskussairaaloiden ylläpitämisen kannalta. Epävarmuus on heijastunut myös työntekijöihin, joista kiinni pitäminen on sairaalan kohtalonkysymys.
– Keskussairaaloiden kyky toimia päivystävinä keskussairaaloina pitää turvata, Dabnell sanoo.
Hänen mielestään asetukseen pitäisi kirjata mahdollisuus hakea poikkeuslupaa toiminnan jatkamiseen, samoin kuin synnytysten kohdalla.
Rovaniemi ei menetä
Lapin keskussairaalassa keskittämisasetuksen 7. pykälässä lueteltujen toimenpiteiden määrä on suurempi kuin muissa keskussairaaloissa, eikä sairaala ole menettämässä mitään leikkauksia.
Johtajaylilääkäri Jukka Mattilan mukaan OYS-ervassa on hyvä ja toimiva yhteistyö, mutta keskittämisasetuksen volyymivaatimukset tuottavat hankaluuksia.
– Järjestämissopimuksen kirjaus, että kaikki tekevät mitä huvittaa jos vain volyymit riittävät, ei ole johtajaylilääkäreiden valmistelema, vaan se kirjattiin poliittisessa ohjauksessa. Jännittävä nähdä, miten siihen suhtaudutaan valvovalla taholla, Mattila sanoo.
