• Minna Pihlava

Työterveyshuollon laatu vaihtelee

Yksiköistä 60 prosenttia tekee enemmän sairaanhoitoa kuin ennalta ehkäisevää toimintaa.

Työterveyshuollon laatu vaihtelee Kuva 1 / 1

Työterveyshuollon laadun vaihtelu on suurta, ilmeni Työterveyslaitoksen keväällä 2018 toteuttamassa laatukyselyssä. Vain yksi työterveysyksikkö ylsi erinomaiseen laatuun. Toisaalta suurimmassa osassa työterveysyksiköistä on vähintään tyydyttävät edellytykset toteuttaa laadukasta työterveyshuoltoa.

Suuria eroja on esimerkiksi työterveysyhteistyöhön ja työpaikkaselvityksiin käytetyssä ajassa.

– Vaikka hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen laatujärjestelmä tuli käyttöön jo vuonna 2014, työterveyshuollon toiminnan ja työpaikkojen kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen sekä yksiköiden välisten laatuerojen kaventaminen on edelleen tarpeen. Esimerkiksi työterveyshuollon erikoislääkäreitä ja työterveyshuoltoon pätevöityneitä sosiaalialan asiantuntijoita tarvitaan lisää, kertoo ylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitoksen tiedotteessa.

Myös työterveyshuollon tietojärjestelmät kaipaavat hänen mukaansa kehittämistä, samoin yritysten työterveystoiminnan suunnittelu, seuranta ja arviointi.

Alle puolet lääkäritunneista tekee työterveyshuollon erikoislääkäri

Työterveyslaitoksen keväällä 2018 toteuttamalla laatukyselyllä selvitettiin työterveyshuoltoyksiköiden työterveystoiminnan laatua vuodelta 2017. Kysely lähetettiin 233 työterveyshuollon laatuverkoston jäsenyksikölle, ja siihen vastasi kaikkiaan 158 työterveysyksikköä. Vastausprosentti oli 68.

Työterveyshuollossa toimivat lääkärit ovat pääosin muita kuin työterveyshuollon erikoislääkäreitä. Yksiköissä tehdystä lääkärien kokonaistyöajasta työterveyshuollon erikoislääkärit tekivät 37,7 prosenttia, työterveyshuollon pätevöitymiskoulutuksen suorittaneet tai suorittamassa olevat 29,9 prosenttia, työterveyshuoltoon erikoistumassa olevat lääkärit 20,7 prosenttia ja muut lääkärit, joilla ei ollut työterveyshuollon koulutusta 11,7 prosenttia.

Valtaosassa yksiköistä työterveyslääkärit ja työterveyshuoltoon erikoistuvat lääkärit olivat käyneet täydennyskoulutuksessa vähemmän kuin sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa. Vain joka kuudennessa yksikössä työterveyslääkärit olivat käyneet vuoden aikana suosituksen mukaisesti vähintään seitsemän päivää täydennyskoulutuksessa.

Työterveyshoitajista, työfysioterapeuteista ja työterveyspsykologeista valtaosa on vasta suorittamassa työterveyshuollon pätevöitymiskoulutusta. Sosiaalialan asiantuntijoita puuttuu useista yksiköistä.

Ryhmäinterventioita käytetään vähän

Yksiköistä 60 prosenttia tekee sairaanhoitoa enemmän kuin ennalta ehkäisevää toimintaa. Työterveyslaitoksen mukaan ennaltaehkäisevän toiminnan painoarvoa tulisi edelleen lisätä.

Ryhmäinterventioita käytetään vähän, vaikka ne ovat tutkitusti tehokkaita menetelmiä vaikuttaa terveyteen ja työkykyyn.

– Osasyynä tilanteeseen voi olla Kelan korvauskäytäntö, joka ei tällä hetkellä tue ryhmäinterventioita. Korvauskäytäntöä olisi syytä joustavoittaa siten, että myös ryhmämuotoisia interventioita voidaan toteuttaa osana työterveyshuollon korvattavaa toimintaa. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa tulee kehittää ja sen painoarvoa lisätä, Leino sanoo.

Kuva: Panthermedia

Lisää aiheesta

Työterveyshuollon korvausjärjestelmä uudistuu
Laadun seuranta tökkii työterveysyksiköissä
Työturvallisuus paranee oppimalla ja ennakoimalla

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Ajassa
Kuntodoping jää helposti huomaamatta

Kuntodoping on tuttu ilmiö myös lapsettomuusongelmista kärsivien pariskuntien kanssa työskentelevälle naistentautien erikoislääkäri Varpu Rannalle.

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Liitossa
Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?

Yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista on siirtää Kanta-palveluiden käyttö­kustannukset valtiolle.

Pääkirjoitus
Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin? kysyy Pekka Nykänen.

Liitossa
Vastaanotto kuuluu potilaalle

– Tilastointi on järkevää vain, jos dataa käytetään toiminnan kehittämiseen, kirjoittaa Katri Männikkö.

Tieteessä
Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan tarkempia diagnooseja

Varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.

Tiedepääkirjoitus
Suorat antikoagulantit muuttivat hoitoa

Antikoagulaatiohoitoa käyttää yhä suurempi joukko potilaita, joilla on taustalla hankalia perussairauksia ja käytössä lukuisia muita lääkkeitä.