Virkamiehen vastuu voi yllättää

Virkarikoksesta tuomion saanut 
Pirjo Pennanen Valvirasta haluaa herättää keskustelua virkamiehen vastuusta ja oikeusturvasta: Kuka haluaa kantaa vastuuta virkalääkärinä, jos parhaansa tekeminen ei riitä?

Virkamiehen vastuu voi yllättää Kuva 1 / 1

Mihin virkavastuu yltää, jos aika ja resurssit ­eivät riitä lain edellyttämien työtehtävien ­hoitoon? Mitä virkalääkäri voi tehdä, jos työvoimapula ei parane pyynnöistä huolimatta?

Näitä kysymyksiä on joutunut pohtimaan ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Pirjo Pennanen, joka on yksi Valviran valelääkärioikeudenkäynnissä tuomion saaneista virkamiehistä.

– On suuri järkytys joutua oikeusprosessiin, kun on tehnyt virkatyötä vakaumuksella ja kutsumuksesta, aina kaikkensa tehden. Myös tuomion suuruus yllätti, kysehän ei ­ollut lahjuksista tai muusta oman edun tavoittelusta. Kenelläkään meistä ei ole intressiä edistää valelääkäriyttä.

Työmäärä lisääntyi jatkuvasti

Terveydenhuollon erikoislääkäri Pennanen siirtyi Valviran edeltäjään, Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen vuonna 2000 Tikkurilan terveysaseman vastaavan lääkärin virasta.

– Tavoitteenani on ollut vaikuttaa osaltani terveydenhuollon ammattihenkilöstön koulutuksen, ohjauksen ja valvonnan kautta potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun.

2000-luvun aikana viraston tehtävien ja käsiteltävien asioiden määrä alkoi kasvaa. Vuonna 2010 ammattioikeuksia ­käsittelevän ryhmän työmäärä kasvoi kohtuuttomaksi, Pennanen kertoo.

– Ns. myrkkyhoitajan ja valelääkäriopiskelijan tapausten jälkeen Valviraan tulvi pyyntöjä tarkistaa esimerkiksi koko sairaalan tai yksityisen terveydenhuollon toimintayksikön henkilöstön ammattipätevyys. Mittava tarkistustyö tuli uutena ja sitä tehtiin paljolti ylityönä.

Tarkistuspyyntöjen ja ilmiantojen selvittämisen rinnalla kulki ydintyö, eli vuosittain noin 20 000 terveydenhuollon ammattihenkilön laillistaminen ja nimikesuojaus.

– Ylikuormituksesta raportoitiin suullisesti ja kirjallisesti, mutta lisätyövoimaa ei yllättävästä tilanteesta huolimatta saatu. Lupa-asiat tulee ratkaista määräajassa, joten niiden lisäksi tullut tarkistustyömäärä edellytti käsittelijöiltä jatkuvaa priorisointia, hän kuvaa.

– Jälkikäteen saadun tiedon perusteella näihin kahteen ilmoitukseen olisi pitänyt puuttua tarkemmin, mutta silloin ne kilpailivat satojen muiden pyyntöjen rinnalla. Näitä kaikkia selvitettiin senhetkisen tiedon valossa tarpeellisiksi katsotuilla tavoilla. Vuosina 2010 ja 2011 tehtiin yhteensä yli 100 000 ammattipätevyyden tarkistusta.

Oikeuskulut yllättivät

Kahden valelääkärin paljastuminen kuohutti Suomea marraskuussa 2011.

– Julkisuuden reaktio tuntui kohtuuttomalta. Keskustelu siirtyi nopeasti syyllisten etsimiseen virkamiehistä ja varjoon jäivät varsinaiset syylliset, väärillä asiakirjoilla lääkärinä esiintyneet henkilöt, Pennanen sanoo.

Oikeusjutun keskellä virkalääkäri jää varsin yksin, Pennanen kertoo.

Oikeusprosessin valmistelu vei paljon energiaa. Myös taloudellinen puoli yllätti. Valtion virkamiehet voivat hakea oikeudenkäyntikuluja korvattaviksi vasta jälkikäteen, ja silloinkin vain, jos kaikki vaatimukset hylätään tuomioistuimessa tai korvaamiseen on muita erityisiä syitä.

Vakuutus saattaa korvata osan oikeuskuluista, mutta muuten niistä on vastattava itse.

– Asianajokuluissa on nykyään kyse kymmenistätuhansista euroista. Ei siihen ole osannut varautua eikä tämä menettely­tapa liene yleisesti virkamiesten tiedossa.

Rakenteellista valvontaa

Valviran virkamiehet ovat erityisen huolissaan virkamiesten ­oikeusturvasta.

– Onko oikein, että ylikuormituksesta kertoneet etulinjan ­virkamiehet tuomitaan tahallisesta rikoksesta? Onko asiaa edes syytä tarkastella rikoksena?

He ovat laskeskelleet käsittelyn vieneen yli miljoona vero­euroa esimerkiksi poliisissa ja oikeuslaitoksessa.

– Valvirassa se on merkinnyt menetettyä työtehoa ja työtunteja. Täällä tehdään töitä sitoutuneesti ja kaikki ymmärtävät, että vastaava olisi voinut sattua myös omalle kohdalle. Työyhteisön tuki onkin ollut tärkeää.

Pennanen korostaa, että viranomaisten pitää toimia läpinäkyvästi ja heidän toimiaan tulee valvoa.

– Hallinnolliset keinot, oikeusasiamies, oikeuskansleri ja sisäinen valvonta ovat myös käytettävissä. Hallinnossa on varmasti tehty vuosien mittaan muitakin toimia ja selvityksiä, joita voi jälkikäteen saadun tiedon perusteella arvioida toisin. Niitä on kuitenkin käsitelty viraston sisällä tai laillisuusvalvonnassa, ei oikeudessa.

Tilanne vastaava kliinikkoviroissa?

Pennanen ja muut Valvirassa työskentelevät virkamiehet kantavat huolta kaikista virkavastuulla toimivista.

– Lääkärinä näen, että jokainen kollega on samojen priorisointipaineiden ja riskien alaisena esimerkiksi päivystäessään yksin ja väsyneenä. Vaikka hän tekee parhaansa, on väistämätöntä, että jälkikäteen joitakin hänen päätöksiään voitaisiin tarkastella tai ratkaista toisin.

Pennanen lisää, että tilanne on vastaava esimerkiksi poliiseilla tai lastensuojelun työntekijöillä, asemissa, joissa joudutaan tekemään ratkaisuja pikaisesti ja ylipaineessa.

– Yhteisten asioiden hoito virkavastuulla on tärkeää ­yhteiskunnassa. Kuka haluaa tehdä lääkärin työtä virka­vastuulla, jos samaa voi tehdä helpommin muunlaisessa työsuhteessa ja ilman riskiä siitä, että hyvää tarkoittavasta työstä tulee rikos?

Valtion virkamiehenkin työ on muuttunut kovasti, Pennanen muistuttaa. Tästä kertoo myös se, että kaksi tuomion saanutta virkamiestä oli jo ennen valelääkäri­tapauksia hakenut uhkaavien asiakastilanteiden takia turvakiellon, joka kieltää mm. heidän yhteystietojensa luovuttamisen muille kuin ­viranomaisille.

– Kuten esimerkiksi päivystystyössä, virkamiehet jou­tuvat virastoissakin kokemaan asiattomuuksien huutelua ja uhkailua. Osa on joutunut turvautumaan poliisin suosituksesta turva- tai lähestymiskieltoon.

Systeeminäkökulmaa kehittämiseen

Pennanen perää potilasturvallisuustyöstä tuttua systeeminäkökulmaa tilanteen parantamiseksi.

– Tuomitsemalla yksittäisiä henkilöitä ei saada korjattua kokonaisuutta, vaikka niin haluttaisiin ajatella. Pitäisi kiinnittää enemmän huomiota koko järjestelmään, miten prosessit siinä toimivat.

Hän varoittaa ajautumista amerikkalaiseen malliin, jossa vastuullisiin tehtäviin tarvitaan tueksi asianajaja ja suuret vakuutukset.

– Kunnioitetaanko yhteiskunnassa riittävästi ihmisiä, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon ja kantamaan vastuuta? Haluavatko nuoret valita ammatteja, joissa toimimiseen liittyy tällaisia riskejä?

Virkamiehet ilmoittivat tyytymättömyyttään käräjäoikeuden tuomioon, joten käsittely jatkuu vielä ainakin hovioikeudessa.

– Kutsumus lääkärin ja terveydenhuollon työhön ei ole ­kaiken tämän myötä horjunut, vaan päinvastoin vahvistunut, Pennanen summaa.

Lääkäriliitto: 
Vaikutusta myös potilasturvallisuuteen

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve näkee, että Valviran virkamiesten tuomiossa on keskeistä tarkasteltavaa myös lääkärien kannalta, onhan 
valtaosa maan lääkäreistä 
virkamiehiä.

Uudistettavina olevien lääkärin eettisten ohjeiden mukaan lääkärin pitää toimia aktiivisesti tilanteen parantamiseksi, jos 
hän näkee, ettei pysty toimimaan eettisesti oikein.

– Mutta jos on vaatinut lisäresursseja eikä pysty toimimaan ammattistandardin mukaisesti, pitäisi vastuuta laajentaa myös niihin, jotka päättävät ­resurssoinnista. Valviraan on myöhemmin palkattu samoihin tehtäviin neljä uutta virkamiestä, mikä ­osoittaa, että työvoiman tarve oli perusteltu. Oliko syytettyjen penkillä oikeat henkilöt?

Pälve ennakoi, että tuomiolla saattaa olla seurauksia virkamiestyöhön.

Turvatakseen asemansa oikeusjutun varalta virkamies ottaisi hoidettavakseen vain tarkasti määritellyt, diaareihin kirjatut tehtävät ja suojaisi selustansa. Esimerkiksi nimettömät ilmiannot saattaisivat silloin jäädä Valvirassa selvittämättä.

Defensive medicine on tuttu käsite Yhdysvalloista, Pälve muistuttaa.

– Toiminnan taso jäisi määrällisesti pienemmäksi, mikä ei paranna potilasturvallisuutta tai valvonnan laatua, mutta vähentää suoritteita. Tässä on myös suora analogia kliinikon työhön. Kun aiemmin päivystyksessä on hoidettu 50 potilasta, niin jatkossa hoidettaisiinkin vain 30.

➤ Lue myös Lääkärilehden 35/ 2013 pääkirjoitus.

Maria van der Meer 

Kuva: Panthermedia

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Paksusuolisyövän seulonta näyttää auttavan miehiä

Paksusuolisyövän suurtutkimuksessa oli mukana yli 300 000 suomalaista.

Ajassa
Meilahden sisätautipuolen huolet eivät ole hälvenneet

Yt-neuvotteluja Helsingin ja HUS:n päivystysten yhdistämiseen liittyen jatketaan.

Tieteessä
Paksusuolisyövän seulonta näyttää auttavan miehiä

Paksusuolisyövän suurtutkimuksessa oli mukana yli 300 000 suomalaista.

Ajassa
Mitä JUKO:n lakkovarautuminen tarkoittaa?

– Lääkäriliitolla on itsenäinen neuvotteluoikeus Lääkärisopimuksesta, ja Lääkäriliitto myös päättää itse siitä, koska menee lakkoon, Lääkäriliiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju ja Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm sanovat.

Tieteessä
Myrkytys – neljä tapaa hoitaa

”Treat the patient, not the poison” on hyvä perussääntö.

Tieteessä
Väitöstutkimus selvitti piilokiveksisyyden vaikutusta kivesten kasvuun murrosikäisillä

Kymmenen vuotta kestäneessä seurannassa saatiin uutta tietoa piilokiveksisyydestä.

Tieteessä
Tapaturmat kasautuvat miehille ja itään

Tapaturmakuolleisuus on Suomessa Pohjoismaiden suurin, samoin miesten ja naisten tapaturmakuolleisuuden ero.

Tieteessä
Raskauden ja lapsuuden aikainen altistuminen muuttaa immuunisolujen toimintaa

Tämä vaikutus voi näkyä vielä teini-iässä.