1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Milloin Suomi saavuttaa laumasuojan?
Tiede­pääkirjoitus 21/2021 vsk 76 s. 1279

Milloin Suomi saavuttaa laumasuojan?

Kuvituskuva 1

Mika Rämet

Toiveikkaat ovat povanneet uuden normaalin alkavan juhannukselta. Uskoa on vahvistanut koronatartuntojen ja -kuolemien nopea väheneminen väestöään nopeasti rokottaneissa Israelissa ja Britanniassa. Romahtivatko pilvilinnat Seychellien tartuntaryppään vuoksi?

Seychellit on yksi koronarokotuksissa nopeimmin edistyneistä valtioista. Väestöstä selvästi yli 70 % on saanut koronarokotteen ja yli 60 % jo kaksi annosta. Tartuntakäyrä oli matomaisen matala, kunnes toukokuussa tapausmäärät ponkaisivat ylös. Laumasuojaa ei siis ollut saavutettu ja toisaalta tartuntoja todettiin myös rokotetuilla.

Laumasuojan saavuttaminen voi vaatia lasten rokottamista.

Kun 70 %:n rokotuskattavuus ei riittänyt, niin miten suuri kattavuus laumasuojaan oikein tarvitaan?

Nähdäkseni tarkan lukuarvon määrittäminen riittävälle rokotuskattavuudelle laumasuojan saavuttamiseksi on mahdotonta. Laumasuojan muodostumiseen vaikuttavat useat muuttuvat tekijät, kuten väestössä jo oleva luontainen suoja, viruksen tarttuvuus, rokotteiden teho ja ihmisten käytös (11 Rämet M. Kuinka korkea rokotuskattavuus vaaditaan laumasuojan saavuttamiseen? https://rokotetutkimus.fi/blogi-kuinka-korkea-rokotuskattavuus-vaaditaan-laumasuojan-saavuttamiseen/). Mitä suurempi rokotuskattavuus, sitä helpompi epidemian leviämistä on hallita.

Yksilön ei kannata tuudittautua laumasuojaan. Matkustuksen avautuessa ja kontaktien lisääntyessä Suomessakin tapahtuu väistämättä samanlaisia epidemian leimahduksia kuin Seychelleillä. Tämän vuoksi kaikkien on ymmärrettävä, että mielekkäin keino välttyä vakavalta koronataudilta on ottaa tutkitusti tehokas rokote sitä vastaan.

Laumasuojaan luottava joutuu havaitsemaan, että se ei suojaa yksilöä etenkään tilanteessa, jossa laaja väestöryhmä, lapset, on väistämättä vielä pitkään rokottamatta. Tuoreet uutiset Hyrynsalmella varhaiskasvatuksen ryhmästä lehahtaneesta tartuntaryppäästä (22 https://www.hyrynsalmi.fi/koronatiedotteet/item/628-koronatiedote-19-5-2021-klo-11-kunnanjohtaja-koronatilanne-hyrynsalmella) muistuttavat konkreettisesti siitä, että myös lapset voivat saada koronataudin ja tartuttaa sitä, vaikka tämän merkitys epidemian leviämisessä on hengitystieinfektioksi poikkeuksellisen pieni.

Lisäksi naapurimaassamme Venäjällä ja monin paikoin muuallakin Euroopassa vaikeana jatkuva koronatilanne yhdessä heikon rokotuskattavuuden kanssa ylläpitää edelleen väistämättä infektiopainetta myös Suomessa.

Jos laumasuojaa pyritään tosissaan tavoittelemaan, nähdäkseni myös lapset pitäisi rokottaa. Muuten SARS-CoV-2-virus voi kiertää heidän joukossaan. Se, pitäisikö lapsia rokottaa, on taas eri kysymys. Kouluikäisillä ja sitä nuoremmilla COVID-19 on tyypillisesti lievä tauti, joten heidän rokottamisensa tarpeellisuuden voi perustellusti kyseenalaistaa. Ainakin rokotteen suojavaikutuksen tulee olla pitkäkestoinen, vakavia haittavaikutuksia ei saa olla ja rokotteen tulee vähentää myös tartuttavuutta.

Lue myös

Toisaalta vaikka koronatauti on lapsilla lievä, pandemia on vaikuttanut lapsiin ja nuoriin rajoitustoimien takia jopa enemmän kuin työikäisiin aikuisiin. Jos lapset ja nuoret päätetään jättää rokottamatta heille koronasta aiheutuvan tautitaakan vähäisyyden vuoksi, en pysty näkemään heihin kohdistuvien rajoitustoimien jatkamista perusteltuna.

Tätä kirjoittaessa päätös lasten rokottamisesta tai rokottamatta jättämisestä on helppo. Euroopan lääkeviranomainen EMA ei ole hyväksynyt käyttöön yhtään koronarokotetta alle 16-vuotiaille, ja alle 12-vuotiaiden rokotetutkimukset ovat vasta käynnistymässä. Alle 12-vuotiaiden rokottaminen ei ole siis teoriassakaan mahdollista ennen vuoden 2021 loppua.

Lasten rokottaminen edellyttää laadukasta kliinistä tutkimusta koronarokotteiden toimivuudesta eri ikäryhmissä. Vain sen perusteella voidaan tehdä luotettava arvio rokotteilla mahdollisesti saavutettavista hyödyistä verrattuna niistä aiheutuviin haittoihin.

Jotta rokottamisesta päättävät viranomaiset voivat tehdä hyviä päätöksiä, he ansaitsevat laadukkaasti toteutettuja tutkimuksia, myös lapsille tarkoitetuista koronarokotteista.

Kirjoittajat
Mika Rämet
lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori, Tampereen yliopisto
johtaja, Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus
Sidonnaisuudet

Mika Rämet: Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus tekee rokotteisiin liittyvää kliinistä rokotetutkimusta käytännössä kaikkien merkittävien rokotevalmistajien toimeksiannosta. Koronarokotteiden osalta Rokotetutkimuskeskus osallistuu Pfizerin ja BioNTechin Comirnaty-rokotteen siedettävyyttä, turvallisuutta ja immunogeenisyyttä selvittävään tutkimukseen alle 12-vuotiailla lapsilla.

Kirjallisuutta
1
Rämet M. Kuinka korkea rokotuskattavuus vaaditaan laumasuojan saavuttamiseen? https://rokotetutkimus.fi/blogi-kuinka-korkea-rokotuskattavuus-vaaditaan-laumasuojan-saavuttamiseen/
2
https://www.hyrynsalmi.fi/koronatiedotteet/item/628-koronatiedote-19-5-2021-klo-11-kunnanjohtaja-koronatilanne-hyrynsalmella

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Siedätyshoito tepsii kananmuna-allergiaan

Ruokasiedätys on toistaiseksi kokeellista hoitoa, jota ei pidä kokeilla omin päin.

Tieteessä
Delta-variantin levitessä sairaalaepidemian vaara on olemassa

Ennen riittävää rokotekattavuutta terveydenhuollossa on oltava varuillaan, arvioi Kanta-Hämeen sairaalaepidemian kokenut Iivo Hetemäki.

Tieteessä
Tekoäly auttoi tutkijoita selvittämään tupakoinnin ja syöpäkuolleisuuden yhteyttä

Tupakoivien syöpäpotilaiden kuolleisuus on suurempi kuin tupakoimattomien.

Liitossa
Tutkimus osoittaa: lääkärit valmiita kieltämään joitain vaihtoehtohoitoja lailla

Enemmistö lääkäreistä olisi valmis kieltämään joitain ns. vaihtoehtohoitoja lailla.

Ajassa
Koronakaranteeni lyhenee 10 vuorokauteen

Muutos koskee myös altistuneita sote-alan työntekijöitä.

Ajassa
THL: Koronarokotukset kaikille 12–15-vuotiaille

Nuorille annettaisiin Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta.