• Minna Kaila

Osaamista järjestämiseen

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistettaessa olennaisin muutos on järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta, sairaanhoitopiireiltä ja erityishuoltopiireiltä viidelle sote-alueelle, sanoi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö haastattelussa. Järjestämislakia uudistetaan, jotta kansalaiset saisivat laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja tasavertaisesti koko maassa, verorahoja tuhlaamatta.

Viidellä sote-alueella järjestämisvastuu näkyy järjestämispäätöksissä, jotka tehdään ministe-riön tiukentuvassa ohjauksessa kerran neljässä vuodessa. Eri tahot käyvät varmasti vielä keskustelua muun muassa käsitteistä, lähipalveluista ja keskitetyistä palveluista sekä palveluntuottajiksi soveltuvista tahoista. Järjestämisen osaamisesta ei sen sijaan ole vielä puhuttu.

Minkälaista osaamista pitää olla viidessä sote-alueen kuntayhtymässä, joille järjestämisvastuu siirtyy? Niiden poliitikot tarvitsevat järjestämispäätöstensä tueksi monipuolista tietoa, ja lista tarvittavasta osaamisesta on pitkä. Taustakoulutuksesta riippumatta sote-alueen, tai paremmin järjestämisvastuualueen, päätöksenteon valmistelijoiden pitää pystyä välittämään oman alansa tieteellinen ja muu tieto tiiviisti ja ymmärrettävästi. Heidän pitää olla sosiaalisesti taitavia ja laaja-alaisesti ajattelevia sekä ymmärtää poliittista päätöksentekoa.

Järjestämisvastuu edellyttää epidemiologian ja epidemiologisten menetelmien osaamista, sillä palvelujen suunnittelussa on oltava lähtökohtana väestön tarpeiden selvittäminen. Mitkä ovat ongelmat ja miten niitä ratkaistaan? Mitkä painopisteet on otettava huomioon juuri tällä järjestämisvastuualueella ja sen eri osissa?

Erittäin tärkeää on kaikenlaisen lääketieteellisen ja muun tieteellisen tiedon hallinta ja ymmärrys, kyky hakea, kriittisesti arvioida ja tiivistää kirjallista tietoa. Pitää ymmärtää ja osata välittää tietämystä siitä, mitä on optimivaikuttavuus, mitä arkivaikuttavuus ja mitä kustannusvaikuttavuus. On maltettava varmistaa potilasturvallisuus ja odottaa vaikuttavuustietoa, vaikka innokkaat innovaattorit haluaisivat ottaa uusimman terveysteknologian käyttöön heti. Päätöksenteon vaikeutta lisää se, että palveluja ei voida järjestää vain sairaanhoidon tai erikoissairaanhoidon näkökulmasta tai vain yhden erikoisalan tai tautiryhmän näkökulmasta. Jotta päätöksenteon tueksi saadaan entistä parempaa tietoa sairauksien ehkäisystä ja resurssien oikeasta kohdentamisesta, on kyettävä kehittämään ja käyttämään seurantamenetelmiä, kuten elämänlaadun mittaamista ja rekistereitä.

Järjestämisvastuu edellyttää terveydenhuollon kehittämisen erityispiirteiden tuntemusta ja ennen kaikkea näkemystä, jonka mukaan työtä kehittävät viime kädessä tekijät itse, vaikka isoja linjoja vedetään järjestämispäätöksillä. Terveyspalvelujen tuotantoa pitää kehittää etulinjassa.Erityisiä mahdollisuuksia ja haasteita toiminnalle tuo integroituminen: erikoissairaanhoito integroituu perusterveydenhuoltoon, sosiaalipalvelut integroidaan terveyspalveluihin ja tutkimus, kehittäminen ja opetus keskenään.

Järjestämisvastuualueella tarvitaan välttämättä lääketieteellistä tietoa ja osaamista. Lääketieteen erikoisaloja on 50, ja erikoislääkäreillä on syvällinen ymmärrys ja osaamista oman alansa aiheista. Terveydenhuollon erikoislääkärin osaamisalueita ovat väestön terveydentilan ja terveyspalvelujen tarpeen arviointi, ehkäisevä terveydenhuolto, terveyspolitiikka ja palvelujärjestelmä, hallinto ja johtaminen sekä oman työn hallinta ja kehittäminen. Erikoisalasta riippumatta tällainen osaaminen olisi hyvä lähtökohta varmistamaan viisaita järjestämispäätöksiä.

Lisää aiheesta

Kuntodoping jää helposti huomaamatta
Väitökset 8/2019
Vårdhem ska ha en läkare

Kirjoittajat
Minna Kaila
terveydenhuollon hallinnon professori
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
minna.kaila@helsinki.fi

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Kommentti
Pitää huomata ja haluta

– Moni meistä voi vaikuttaa vanhuksen kohtaloon, kirjoittaa Heidi Wikström.

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Ajassa
Kuntodoping jää helposti huomaamatta

Kuntodoping on tuttu ilmiö myös lapsettomuusongelmista kärsivien pariskuntien kanssa työskentelevälle naistentautien erikoislääkäri Varpu Rannalle.

Liitossa
Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?

Yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista on siirtää Kanta-palveluiden käyttö­kustannukset valtiolle.

Pääkirjoitus
Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin? kysyy Pekka Nykänen.

Liitossa
Vastaanotto kuuluu potilaalle

– Tilastointi on järkevää vain, jos dataa käytetään toiminnan kehittämiseen, kirjoittaa Katri Männikkö.

Tieteessä
Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan tarkempia diagnooseja

Varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.