1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Osaamista järjestämiseen
Pääkirjoitus 35/2014 vsk 69 s. 2081

Osaamista järjestämiseen

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistettaessa olennaisin muutos on järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta, sairaanhoitopiireiltä ja erityishuoltopiireiltä viidelle sote-alueelle, sanoi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö haastattelussa. Järjestämislakia uudistetaan, jotta kansalaiset saisivat laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja tasavertaisesti koko maassa, verorahoja tuhlaamatta.

Viidellä sote-alueella järjestämisvastuu näkyy järjestämispäätöksissä, jotka tehdään ministe-riön tiukentuvassa ohjauksessa kerran neljässä vuodessa. Eri tahot käyvät varmasti vielä keskustelua muun muassa käsitteistä, lähipalveluista ja keskitetyistä palveluista sekä palveluntuottajiksi soveltuvista tahoista. Järjestämisen osaamisesta ei sen sijaan ole vielä puhuttu.

Minkälaista osaamista pitää olla viidessä sote-alueen kuntayhtymässä, joille järjestämisvastuu siirtyy? Niiden poliitikot tarvitsevat järjestämispäätöstensä tueksi monipuolista tietoa, ja lista tarvittavasta osaamisesta on pitkä. Taustakoulutuksesta riippumatta sote-alueen, tai paremmin järjestämisvastuualueen, päätöksenteon valmistelijoiden pitää pystyä välittämään oman alansa tieteellinen ja muu tieto tiiviisti ja ymmärrettävästi. Heidän pitää olla sosiaalisesti taitavia ja laaja-alaisesti ajattelevia sekä ymmärtää poliittista päätöksentekoa.

Järjestämisvastuu edellyttää epidemiologian ja epidemiologisten menetelmien osaamista, sillä palvelujen suunnittelussa on oltava lähtökohtana väestön tarpeiden selvittäminen. Mitkä ovat ongelmat ja miten niitä ratkaistaan? Mitkä painopisteet on otettava huomioon juuri tällä järjestämisvastuualueella ja sen eri osissa?

Erittäin tärkeää on kaikenlaisen lääketieteellisen ja muun tieteellisen tiedon hallinta ja ymmärrys, kyky hakea, kriittisesti arvioida ja tiivistää kirjallista tietoa. Pitää ymmärtää ja osata välittää tietämystä siitä, mitä on optimivaikuttavuus, mitä arkivaikuttavuus ja mitä kustannusvaikuttavuus. On maltettava varmistaa potilasturvallisuus ja odottaa vaikuttavuustietoa, vaikka innokkaat innovaattorit haluaisivat ottaa uusimman terveysteknologian käyttöön heti. Päätöksenteon vaikeutta lisää se, että palveluja ei voida järjestää vain sairaanhoidon tai erikoissairaanhoidon näkökulmasta tai vain yhden erikoisalan tai tautiryhmän näkökulmasta. Jotta päätöksenteon tueksi saadaan entistä parempaa tietoa sairauksien ehkäisystä ja resurssien oikeasta kohdentamisesta, on kyettävä kehittämään ja käyttämään seurantamenetelmiä, kuten elämänlaadun mittaamista ja rekistereitä.

Lue myös

Järjestämisvastuu edellyttää terveydenhuollon kehittämisen erityispiirteiden tuntemusta ja ennen kaikkea näkemystä, jonka mukaan työtä kehittävät viime kädessä tekijät itse, vaikka isoja linjoja vedetään järjestämispäätöksillä. Terveyspalvelujen tuotantoa pitää kehittää etulinjassa.Erityisiä mahdollisuuksia ja haasteita toiminnalle tuo integroituminen: erikoissairaanhoito integroituu perusterveydenhuoltoon, sosiaalipalvelut integroidaan terveyspalveluihin ja tutkimus, kehittäminen ja opetus keskenään.

Järjestämisvastuualueella tarvitaan välttämättä lääketieteellistä tietoa ja osaamista. Lääketieteen erikoisaloja on 50, ja erikoislääkäreillä on syvällinen ymmärrys ja osaamista oman alansa aiheista. Terveydenhuollon erikoislääkärin osaamisalueita ovat väestön terveydentilan ja terveyspalvelujen tarpeen arviointi, ehkäisevä terveydenhuolto, terveyspolitiikka ja palvelujärjestelmä, hallinto ja johtaminen sekä oman työn hallinta ja kehittäminen. Erikoisalasta riippumatta tällainen osaaminen olisi hyvä lähtökohta varmistamaan viisaita järjestämispäätöksiä.

Kirjoittajat
Minna Kaila
terveydenhuollon hallinnon professori
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
minna.kaila@helsinki.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Nettiterapia laajenee bulimian hoitoon

Tehokkaan hoidon pääsee aloittamaan noin viikon sisällä lähetteen kirjoittamisesta.

Tieteessä
Erittäin pienten keskosten varhaiset siirrot lisäävät vakavien aivovammojen riskiä

Varhaisia sairaalasiirtoja tulee välttää kaikin keinoin, toteaa tuore yhteistutkimus.

Ajassa
Yli 65-vuotiaita kutsutaan influenssarokotetutkimukseen

Tutkimuksessa arvioidaan suuriannoksisen influenssarokotteen tehokkuutta ikääntyneillä.

Ajassa
"Jatkuvaa painostusta tehdä työtään huonommin"

Nuoren terveyskeskuslääkärin julkaisu työn varjopuolista puhuttaa.

Kommentti
Hukkaamme oppimisen jumalaisen mahdollisuuden

– Virheistä käytävää keskustelua maustaa edelleen noitarovion tuoksu, kirjoittaa Sally Järvelä.

Ajassa
Oulussa isojen kaupunkien alhaisin HPV-rokotuskattavuus

Suomessa 70 prosenttia tytöistä ottaa rokotteen, Ruotsissa 85.