Kommentti

Mitä tunnet?

Tunteita analysoidaan nykyään osakemarkkinoiden heilahtelujenkin taustalta, mutta entä terveydenhuollossa?

Timo Tuovinen
Kuvituskuva 1
Mikko Käkelä

Pelko on voimakas tunne. Viime päivinä se on vallannut osakemarkkinat ja sosiaalisen median. Osakekurssit ovat sukeltaneet paikoin yli kymmenen prosenttia uuden koronaviruksen aiheuttaman pelon vuoksi.

Tunteiden vaikutus myönnetään ja tunnustetaan. Analyytikot analysoivat markkinoiden – ja taustalla olevien ihmisten – tunnetiloja. Talouden yhteydessä puhutaan ja kirjoitetaan paljon tunteista, kuten innostuksesta, luottamuksesta, kateudesta, euforiasta ja pelosta.

Ottaen huomioon, kuinka inhimillinen ala lääketiede on, on yllättävää, kuinka vähän tunteista sen yhteydessä puhutaan. En muista aiheesta puhutun juurikaan lääketieteen peruskoulutuksessa. Toki voi olla, että ne eivät silloin koskettaneet eivätkä siksi jääneet mieleen.

Eilen radiota kuunnellessa uutisoitiin uudesta lihavuuden Käypä hoito -suosituksesta. Uutiseksi nostettiin, että siinä pyritään välttämään syyllistämisestä ja syyllisyyden tunnetta positiivisella ja kannustavalla työskentelytavalla.

Pohjolan Lääkäripäivillä helmikuussa lääkärien hyvinvointiaiheinen koulutusosuus nosti asian myös esille. Muun muassa psykiatri Erika Jääskeläinen piti erinomaisen alustuksen aiheesta lääkäri ja tunteet.

Tunteet ovat erottamaton osa biologiaamme ja mielen toimintaa. Yksinkertaistettuna kyse on prosessista, joka lähtee havainnosta, kuten uhasta. Kehomme reagoi havaintoihin nopeasti fysiologisin muutoksin. Nämä johtavat tietoiseen tunnekokemukseen ja käyttäytymisen muutokseen.

Tulemalla tietoiseksi tästä prosessista ymmärrys tunteista lisääntyy. Ne ovat osa jokapäiväistä elämää eikä niitä yksinkertaisesti saa poistettua eikä dumpattua. Tunteiden kanssa olisi hyvä oppia elämään.

Potilastyössä tunteet ovat meille jokapäiväistä arkea. Erään tutkimuksen mukaan 43 prosenttia lääkäreistä koki voimakkaita tunteita toistuvasti potilaskontaktien aikana. Valitettavasti suurin osa näistä oli negatiivisia. Tunnekokemukset eivät myöskään ole ohimeneviä: 40 prosentilla tunne kesti pidempään kuin muutamia minuutteja tai tunteja. Kolmasosalla ne kestivät pidempään kuin päivän.

Sosiaali- ja terveysalan kuormittavuudesta on erityisesti hoitajille keskusteltu viime aikoina runsaasti. Luonnollisesti keskeistä on taata riittävät resurssit, mutta voivatko myös tunteet – yhtä todellisena asiana – vaikuttaa kuormitukseen?

Tunteet ovat lajinkehityksen tuotoksia, jotka auttavat meitä muun muassa suojautumaan ja parantavat suorituskykyä uhkatilanteessa. Raja suoritusta parantavan lisämausteen ja kuormitustekijän välillä voi kuitenkin olla joskus häilyvä.

Esimerkiksi nuorista lääkäreistä lähes kolmasosa pelkää jatkuvasti tai erittäin usein virheen tekemistä potilastyössä. Kokemus luo luottamusta omiin taitoihin, jolloin pelko laimenee. Huomioimmeko tämän perehdytyksessä? Tässäkin lienee lihavuuden puheeksi ottamisen tavoin vältettävä syyllistämistä?

Saako lääkäri tuntea? Onko tuntemisella rajat? Naistentaudeissa ja synnytyksissä tunteiden kirjo on laaja. Monet asiat ovat intiimejä ja lääkäriltä vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja. Asioiden ilmaisu kullekin sopivalla tavalla on haastavaa.

Lue myös

Tunnustan, että sydämessä läikähtää edelleen jokaisen ensiparkaisun kohdalla. Tunteiden ääripäät vaikuttivatkin erikoisalavalintaani. Kandiajasta asti olen pitänyt erityisesti päivystyksellisten asioiden ilmapiiristä: jännityksestä, onnistumisen hurmasta ja adrenaliinimyrskyn jälkiaalloilla kellumisesta.

Parhaat hetket tulevat, kun tilanne pysyy rauhallisena kovastakin paineesta huolimatta ja kaikki tiimissä pystyvät luottamaan toisiinsa. Vastaavasti kovia paikkoja ovat pettymyksen tunteet, joita jokainen meistä kohtaa työssään. Kollega Sally Järvelä on arvokkaasti nostanut virheen vaietut uhrit näkyviin tämän lehden sivuilla.

Haastavissa tilanteissa, olivatpa ne sitten vuorovaikutustilanteita tai lähes heroistisia temppuja, lienee kuitenkin tärkeää, että tunnekokemuksen vaikutus käyttäytymiseen hallitaan. Tämä ei onnistu painamalla tunteet taka-alalle, vaan ymmärtämällä paremmin tunteiden taustalla olevat asiat. Pitäisikö tunteet siis huomioida paremmin terveydenhuollossa?

Kirjoittaja on pohjoissuomalainen synnytyksiin ja naistentauteihin erikoistuva lääkäri, tutkija ja sähköisten terveydenhuollon palvelujen yliopisto-opettaja.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030