1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Optimismi kannattaa
Kommentti

Optimismi kannattaa

Optimismi näyttää olevan sekä hyvän että terveemmän ja pidemmän elämän saavuttamisen kannalta pessimismiä parempi elämänasenne.

Optimismi kannattaa Kuva 1 / 1 Kuva: Mikko Käkelä

Joitakin vuosia sitten Kustannusyhtiö Duodecimin toimitusjohtaja Pekka Mustonen piti juhlapuheen Oulun Lääketieteellisen Killan vuosijuhlassa. Hänen tiiminsä oli suurella aineistolla osoittanut, että optimismi kannattaa. Optimistien fyysinen terveys on pessimistien parempaa. Optimismi näyttää olevan sekä hyvän että terveemmän ja pidemmän elämän saavuttamisen kannalta pessimismiä parempi elämänasenne. Olen siitä lähtien yrittänyt kehittää omaa optimismiani.

Viime aikoina on vaan ollut pirun vaikeaa olla optimistinen. Koronatilanne on jälleen huonontunut ja tuntuu kuin olisi palattu vuoden takaiseen tilanteeseen. Onni rokotteiden kehittämisestä on vaihtunut realismiin: rokotteiden saatavuus laahaa merkittävästi jäljessä tavoitteesta. Puhumattakaan siitä, että niitä saataisiin kaikkialle maailmaan. Julkisessa keskustelussa on jälleen nostettu esille mahdollisuus valmiuslain käyttöönotosta ja sulkutilasta. Puntariin joudutaan taas laittamaan niin lasten, nuorten kuin vanhustenkin hyvinvointi. Samalla kannamme huolta, miten yritykset tulevat selviämään tästä kaikesta. Valtionvelka kasvaa uskomatonta tahtia. Suurin osa läheisistämme on stressaantuneita, vihaisia ja väsyneitä.

Koronatilanne on jälleen huonontunut ja tuntuu kuin olisi palattu vuoden takaiseen tilanteeseen.

Monelle lienee tuttu paranoidin optimistin käsite, jonka Risto Siilasmaa kuvaa samannimisessä kirjassaan. Siilasmaan omien sanojen mukaan paranoidi optimismi on sitä, kun yhdistetään valppaus ja aimo annos todellisuudentajuista pelkoa optimistiseen tulevaisuudenasenteeseen. Ajattelumalli on oikeastaan tuttu meille lääkäreille. Ilman optimismia ei uskaltaisi kajota ihmiseen. Samalla kuitenkin on oltava riittävän epäluuloinen ja nähtävä myös kaikkein huonoimmat mahdolliset vaihtoehdot, jotta pystyy ne välttämään. Siilasmaan sanoin “olemalla paranoidi on varaa olla myös optimisti". Käsite liittyy vahvasti toivoon.

Lue myös

Optimismista ja toivosta kirjoitetaan viimeisimmässä Harvard Business Review:ssä. Esille nostetaan yhdysvaltaisen sosiaali- ja terveysministeri John W. Gardnerin ajatukset: “johtajan ensimmäinen ja viimeinen tehtävä on pitää toivoa yllä". Samaiselta johtamisen oppi-isältä on myös ajatus siitä, että “meidän täytyy uskoa itseemme ja tulevaisuuteen, mutta ei uskoa siihen, että elämä olisi helppoa". Tätä ongelmatiikkaa pohditaan varmasti sosiaali- ja terveysministeriössä nykyisinkin.

Mustonen kertoi käyttävänsä vastoinkäymisten yhteydessä "could be worse" -hokemaa, joka muuttuu pienen harjoittelun jälkeen automaattiseksi reaktioksi ja kääntää onnettomuuden tai vahingon aiheuttaman harmituksen välittömäksi kiitollisuudeksi siitä, ettei käynyt huonommin. Ehkä meillä edelleen on monia syitä olla optimistisia ja onnellisia. Partion perustaja Robert Baden-Powellia lainaten: "Mikä on vaikeaa, voidaan tehdä heti. Mikä on mahdotonta, vie vähän enemmän aikaa." Ehkä optimismi tässä ajanhetkessä menee johonkin tuohon välille.

Kirjoittaja on pohjoissuomalainen isä, erikoistuva lääkäri, tutkija ja sähköisten terveydenhuollon palvelujen yliopisto-opettaja.

Kirjoittajat
Timo Tuovinen

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Nuorten ongelmakäyttäytyminen vähenee, mutta ongelmat kasautuvat

Sosioekonomiset erot ongelmakäyttäytymisessä ovat kasvaneet.

Ajassa
Lasten ja nuorten psykoosilääkkeen käyttöjaksot ovat verrattain pitkiä

Tytöt käyttivät psykoosilääkkeitä lyhyemmän aikaa kuin pojat.

Ajassa
mRNA-koronarokotteita voivat jatkossa saada kaikki rokotettavat ikäryhmät

Astra Zenecan rokotteen ikäraja pysyy ennallaan, linjaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Ajassa
Joka neljännellä synnyttäjällä raskausdiabetes

Raskausdiabeteksen riskiin vaikuttavat ylipaino ja synnyttäjän ikä.

Liitossa
Monisairas tarvitsee hoidon jatkuvuutta

Välillä on ollut haastavaa luovia varsin vahvasti kirjoitettujen suositusten kanssa, kirjoittaa Johanna Salmio.

Ajassa
Ivermektiinitutkimukset koronan hoidossa ovat heikkotasoisia

Tasokkaille satunnaistetuille tutkimuksille on tarve.