1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Pitäisikö virheen tekijää puolustaa?
Kommentti

Pitäisikö virheen tekijää puolustaa?

Jos kollegat tukevat virheen tehnyttä lääkäriä, epäkohdat, läheltä piti -tilanteet ja ajoittain äärirajoilla oleva työkuormitus nousevat esiin.

Pitäisikö virheen tekijää puolustaa? Kuva 1 / 1

Virheiden tekeminen on inhimillistä. Lääkärin työssä virheiden seuraukset voivat olla katastrofaalisia. Onneksi vakavia virheitä sattuu suomalaisessa terveydenhuollossa erittäin harvoin. Kukaan meistä ei kuitenkaan ole erehtymätön ja joskus rutiininomainen hoitopäätös tai toimenpide voi johtaa potilaan vakavaan haittatapahtumaan tai jopa kuolemaan.

Virheiden syntyyn vaikuttavia syitä on tutkittu paljon. Tiedetään, että erityisen virhealttiita ovat sellaiset tilanteet ja työnkuvat, joissa joudutaan tekemään puutteellisin tiedoin nopeita päätöksiä kovassa työpaineessa. Päivystysten keskittyessä yhä useampi lääkäri joutuu tekemään töitä tällaisessa ympäristössä. Tuotantoon keskittyvässä terveydenhuollossa lääkärin työtä mittaroidaan yhä useammin palvelutapahtumien, temppujen ja potilaskontaktien kautta. Prosessijohtamisen keinot toiminnan tehostamiseksi ovat käytössä ympäri Suomea, mutta laadullisten mittareiden kehittäminen laahaa monin paikoin perässä.

Kokemukset osoittavat, että vahingon sattuessa syyttävä sormi osoittaa usein vain lääkäriä.

Lääkärin työn vastuullisuutta tuskin tarvitsee perustella erikseen. Yksittäisen lääkärin mahdollisuudet vaikuttaa työolosuhteisiin ovat liki olemattomat. Nyrkkiä puidaan saunailloissa, mutta harva uskaltautuu kritisoimaan ääneen työpaikkansa ongelmia. Erikoistuvien lääkäreiden kohdalla kovin voimakkaan kritiikin esittäminen voi heikentää mahdollisuuksia edetä koulutusputkessa. Tämä lisää riskiä vaarallisen vaikenemisen kulttuurin kehittymiseen; omassa työssä havaituista epäkohdista ei uskalleta puhua avoimesti. Pätkämääräyskirjojen maailmassa kukaan ei halua olla hankala tyyppi.

Nuoren lastentauteihin erikoistuvan Hadiza Bawa-Garban Britanniassa saama tuomio on kuohuttanut lääkäreitä pitkin Eurooppaa. Useiden systeemivirheiden ja kohtuuttoman työkuorman erittäin valitettavana seurauksena nuori poikalapsi kuoli. Tapausta seuranneen vuosien jälkipyykin päätteeksi vain lääkäri Bawa-Garba sai tuomion ja menetti lääkärin oikeutensa. Tapaukseen tutustuminen osoittaa traagisesti, kuinka erittäin hankalissa olosuhteissa parhaansa tehnyt nuori erikoistuva lääkäri teki arviointivirheen, joka olisi voinut olla vältettävissä mikäli työkuormitus olisi ollut normaalilla tasolla.

Kokemukset maailmalta ja Suomesta osoittavat, että vahingon sattuessa syyttävä sormi osoittaa usein vain lääkäriä. Uutisista olemme saaneet lukea myös useista suomalaisista lääkäreihin kohdistuneista oikeustapauksista. Näissä kollegoille on luettu tuomio virheestä, jonka juurisyy on aivan muualla kuin yksittäisen lääkärin tekemässä hoitolinjauksessa. Poikkeukselliset olosuhteet tai organisaatiosta ja potilaasta johtuvat syyt eivät kuitenkaan tunnu toimivan lieventävänä asianhaarana. Lääkäriä pidetään vastuullisena paitsi omista tekemisistään, myös tiimin muiden jäsenten toiminnasta. Tukea ei välttämättä ole odotettavissa työnantajalta ja monesti häpeä estää hakemasta vertaistukea työkavereilta.

Lue myös

Äskettäin dosentti Pekka Louhiala kirjoitti Lääkärilehden tiedepääkirjoituksessa, että kollegoiden tekemät virheet saavat ajattelemaan, että kuka tahansa meistä olisi voinut tehdä tuon saman virheen. Tämä ajatus olisi syytä pitää kirkkaana mielessä. Koko lääkärikunnan voimin olisi syytä kehittää työkulttuuria, jossa uskallamme paitsi keskustella avoimesti virheistä ja niihin johtaneista taustatekijöistä, myös kritisoida rohkeasti sellaisia työolosuhteita, jotka ovat omiaan lisäämään virheen riskiä.

Kollegat pitävät Hadiza Bawa-Garban saamaa tuomiota epäoikeudenmukaisena. Tuomittua puolustamaan on syntynyt jopa kansanliike. Myös muissa Euroopan maissa lääkärit ovat sankoin joukoin asettuneet puolustamaan kollegoitaan, jotka ovat saaneet tuomioita hoitovirheistä. Suomessa tällaista liikehdintää ei ole laajassa mittakaavassa vielä nähty, mutta varmasti kyllä pitäisi. Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Tuomitun lääkärin olisi varmasti lohdullista tietää, että kollegat kautta maan tukevat häntä yhtenä rintamana. Samalla epäkohdat, läheltä piti -tilanteet ja ajoittain äärirajoilla oleva työkuormitus nousisivat esiin. Virhettä ei tule selitellä tai peitellä, mutta sen tehnyt lääkäri ansaitsee tulla kohdelluksi erehtyväisenä ihmisenä. Kukaan meistä ei kuitenkaan ole sen enempää.

Petja Orre

Kirjoittaja on Keravan kaupungin johtava ylilääkäri.

Kirjoittajat
Petja Orre

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Työterveyslaitoksen koronaohje: Tilanteet voivat muuttua nopeasti

Työpaikkojen kannattaa miettiä valmiiksi toimintatavat erilaisiin tilanteisiin, Työterveyslaitos muistuttaa.

Ajassa
Hakijamäärät lääkiksiin kasvoivat

Helsingin yliopistoon pääsi pienin osuus ensisijaisista hakijoista.

Ajassa
Koronavirus aiheutti ammattitaudin 26 työntekijälle

Lähes kaikki tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä.

Ajassa
Terveyden edistämisen määrärahan haku alkoi

Tavoitteena on vähentää koronakriisin negatiivisia vaikutuksia.

Ajassa
Koronasovelluksen koekäyttö alkaa

Varsinainen käyttö alkaa syyskuussa.

Tieteessä
Oireisesta aikuisesta koronaviruksen jatkotartuntoja kouluympäristössä

THL selvitti kahdessa helsinkiläisessä koulussa todetun koronatartunnan altistukset ja jatkotartunnat.