Runo
Rakastettuni auringonnousun värinen iho, sama kuin Pyhityn sarastuksessa, sama kuin Marjatan akvarellissa. Kaikki on päälletysten samanaikaisesti. Ladon kuin täytekakkuun sen kerroksia. Maistuuhan se. Makea murhe. Ei jumalauta! Antakaa silkkaa leipää totiseen nälkään. Siihen mikä ei koskaan…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
