Haasteina ovat ristiriitaiset ohjeet sekä kalliit ja vähähyötyiset hoidot.

Hyvinvointialueet edistävät vauvamyönteisyysohjelmaa, vaikka lastentautien erikoislääkärin Lotta Immelin mukaan ei ole osoitettu, että nykyinen ohjelma edistäisi imetystä. Imetykseen liittyvistä asioista perheille annetaan ristiriitaista tietoa jopa synnytyssairaaloissa ja neuvoloissa.

– Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan vauvamyönteisyysohjelma ei vähentänyt imetysongelmia, eikä lisännyt täysimetystä. Tutkimuksessa havaittiin jopa imetysongelmien lisääntymistä, kertoo Immeli.

Vuonna 2023 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin täysimetyksen toteutumista, imetysongelmia ja äitien asenteita. Tutkimus toteutettiin ennen vauvamyönteisyysohjelman aloittamista ja sen jälkeen.

– Tämä herättää mielestäni aiheellisen kysymyksen siitä, kykeneekö nykyinen ohjelma vastaamaan niihin imetyshaasteisiin, joita perheet kohtaavat, ja mihin näyttö ohjelman vaikuttavuudesta nykyisessä suomalaisessa toimintaympäristössä perustuu, jatkaa Immeli.

Hus jatkaa vauvamyönteisyyden edistämistä

Suomessa imetykseen liittyvä ongelmia on jopa 96 prosentilla ensisynnyttäjistä.

THL luopui vauvamyönteisyysohjelman kansallisesta koordinoinnista vuoden 2024 lopussa. Hus tiedotti heinäkuussa koonneensa kansallisen asiantuntijaryhmän koordinoimaan toimintaa. Asiantuntijaryhmän tarkoituksena on edistää perhemyönteistä hoitoa koko Suomessa.

– Tilanteessa, jossa terveydenhuollon resurssit ovat niukat, on vaikea perustella merkittävien resurssien kohdentamista toimintamalliin, joka ei kykene riittävästi vastaamaan perheiden tämän päivän imetyshaasteisiin. Imetyksen tukeminen on tärkeää, mutta myös käytössä olevia toimintamalleja on voitava arvioida ja uudistaa ajantasaisen tutkimusnäytön pohjalta, sanoo Immeli.

Husin mukaan vauvamyönteisyysohjelma perustuu WHO:n ja Unicefin luomiin vauvamyönteisyyskriteereihin. Asiantuntijaryhmä koordinoi ja hyväksyy vauvamyönteisyysauditointeja, ja Hus tavoittelee vauvamyönteisyyssertifikaattia kaikille synnytyssairaaloilleen.

– Tämä herättää kysymyksen auditoinnin riippumattomuudesta. Kuka arvioi Husin oman toiminnan, jonka perusteella sertifikaatti myönnetään, ja tuoko sertifikaatti perheille todellista hyötyä?

Perusteettomia hoitoja suositellaan

Vauvoihin ja imetykseen liittyvässä tiedossa on Immelin mukaan poikkeuksellisen paljon ristiriitaisia ohjeita ja käytäntöjä, jotka eivät perustu ajantasaiseen tutkimustietoon. Ristiriitaista ja virheellistä tietoa perheet voivat kohdata myös terveydenhuollossa, esimerkiksi synnytyssairaaloissa ja neuvoloissa.

– Meillä on tässä vakava järjestelmätason ongelma, johon tulisi puuttua, sanoo Immeli.

Imetysohjauksessa äideille on muun muassa kerrottu, että vastasyntyneen vauvan mahalaukku on viinirypäleen kokoinen, vaikka se todellisuudessa on monta kertaa suurempi. Tällainen virheellinen tieto voi lisätä vanhempien huolta ja epävarmuutta tilanteissa, jossa vauva tarvitseekin pian syntymänsä jälkeen lääketieteellisistä syistä lisämaitoa.

Vauvan imetyshaasteiden syyksi voidaan myös ehdottaa kohdussa tai synnytyksessä kehoon tullutta ”syntymäjumia”. Ajatuksena on, että vauvan lihaskalvojen kireydet aiheuttaisivat syömisvaikeuksia. Tällaiselle selitysmallille ei ole Immelin mukaan tieteellistä tukea.

– Vanhempia saatetaan kehottaa hoitamaan vauvan syntymäjumeja muun muassa osteopatian, vauvahieronnan ja vyöhyketerapian avulla. Osa näitä hoitoja tarjoavista toimii myös imetysohjaajina ja kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia.

Perheet voivat kokea epäonnistumista, jos heillä ei ole ollut varaa heille suositeltuihin, jopa satoja euroja maksaviin, hoitokokonaisuuksiin.

Koko perhe mukaan

Immeli ehdottaa, että Suomeen rakennettaisiin monialaisessa yhteistyössä perhemyönteinen imetyksen edistämisen toimintamalli, jossa imetyksen tukeminen perustuu ajantasaiseen tieteelliseen tutkimusnäyttöön.

– Imetystä täytyy tukea, koska imetyshaasteet ovat yleisiä. Imetyksen tukemisessa pitäisi huomioida nykyistä paremmin perheiden kokonaisvaltainen hyvinvointi, vanhempien jaksaminen ja mielenterveyden haasteet.

Kansainvälisen tutkimuksen perusteella suomalaiset vanhemmat kuuluvat uupuneimpien joukkoon. Täällä lapsiperhearki on suorituskeskeisempää kuin monissa muissa maissa.

Ohjelma oli tarpeellinen aikanaan

Immelin mukaan 1990-luvulla aloitettu vauvamyönteisyysohjelma oli tarpeellinen aikana, jolloin imetystä suositeltiin kellonaikojen mukaan ja vauvat eroteltiin äideistään.

– Vauvamyönteisyysohjelman keskeiset periaatteet ovat edelleen tärkeitä, mutta ne eivät yksin tarjoa ratkaisua niihin imetyshaasteisiin, joita perheet nykyään kohtaavat.

– Imetyksen edistämiseen vedoten tehdään paljon ylihoitoa, ja medikalisaatio sekä paramedikalisaatio ovat yleisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi huulijänneleikkaukset ja tarpeettomat kielijänneleikkaukset, sekä vauvoille tarjottavat kehohoidot. Kielijänteen katkaisu voi joskus olla perusteltu, mutta tarpeettomien toimenpiteiden lisääntyminen on herättänyt huolta monissa länsimaissa.

Immelin mukaan olisi aika istua monialaisesti saman pöydän ääreen katsomaan, mitä ajankohtainen tutkimusnäyttö tukee.

– Maailmalla kliininen laktaatiotiede on kehittynyt nopeasti, mutta tutkimustieto pitäis saada nykyistä paremmin osaksi käytännön imetysohjausta. Uusien toimintamallien vaikuttavuutta pitäisi samalla tutkia.

https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/hyvinvointialueet-lisaavat-vauvamyonteisyytta/?public=c3d11ff7de6f586e0bde2566b8fc7e6f