Oireiden kuorma vanhuudessa

Sairauksien ja toiminnanrajoitusten tiedetään lisääntyvän iän myötä, mutta miten on oireiden laita? Oireet eivät näy päälle päin, mutta niillä voi olla suuri merkitys ihmisen elämänlaadulle, ja ne myös määrittävät terveyspalveluihin hakeutumista. Oireet johtavat usein myös toisiin oireisiin, esimerkiksi kipu unettomuuteen ja masennukseen. Miten eri oireyhdistelmät ovat yhteydessä toiminnanrajoitteisiin?

Kaisu Pitkälä

Kaksostutkimus kertoo ylipainon vaikutuksesta aineenvaihduntaan

Kun identtiset kaksoset ovat samanpainoisia, he ovat identtisiä myös aineenvaihduntansa osalta. Jos toinen kaksosista lihoo, eroja ilmaantuu myös aineenvaihduntaan.

Anne Seppänen

Hematologeista on pulaa KYS:n erityisvastuualueella

Joensuuhun on etsitty hematologian erikoislääkäreitä vuosien ajan, sanoo Itä-Suomen yliopiston professori Esa Jantunen.

Tiiamari Pennanen

Mikä ennakoi omaishoitajan kuormittuneisuutta?

Omaishoitoon liittyy fyysinen, psyykkinen ja emotionaalinen kuormitus. Omaishoitajat ovat muita ikäisiään alttiimpia sairastamaan, ja he altistuvat yksinäisyydelle. Yhdysvalloissa tutkittiin omaishoitajien kuormittuneisuutta ja sille altistavia tekijöitä.

Kaisu Pitkälä

Saattaen vaihdettava

Toivomme, että terveydenhuollon ammattilaiset osallistuvat some-keskusteluun saattohoidon kuntoon saamiseksi, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Kati Myllymäki

Statiinihoito hyödyttää iäkkäitäkin sydänpotilaita

Statiinihoito on valtimonkovettumistaudin hoidon kulmakivi, mutta suhtautuminen ikäihmisten hoitoon on ollut vaihtelevaa. Uusi laaja analyysi vahvistaa, että statiinihoito on hyödyllinen myös iäkkäille sydänpotilaille.

Juhani Airaksinen

Reumapotilaiden siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle vaihtelee sairaanhoitopiireittäin

LÄHTÖKOHDAT Nivel- ja selkärankareumapotilaat ovat vaarassa menettää toiminta- ja työkykynsä ilman tehokasta hoitoa. Selvitimme pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden ilmaantuvuudet sairaanhoitopiireittäin.

Kari Puolakka, Hannu Kautiainen, Vappu Rantalaiho, Lauri Virta, Tuulikki Sokka-Isler, Maija Haanpää

Reumapotilaiden työkyvyttömyyden riski vaihtelee sairaanhoitopiireittäin

Vaihtelu kuvastanee eroja hoidon ja kuntoutuksen laadussa.

Tiina Huttu

Tutkija löysi enteroviruksia useista kudoksista tyypin 1 diabeetikoilla

Tulokset viittaavat jatkuvaan matala-asteiseen infektioon.

Minna Pihlava

EMA selvittää kapesitabiinin käyttäjien seulonnan tarvetta

Entsyymipuutos voi olla lääkkeen käyttäjälle hengenvaarallinen.

Minna Pihlava

Unettomuuden hoidon tavoite on vireä päivä

Lääkeinfo-palstalla on aiheena unettomuus.

Juha Markkula

Hospitalisti kirurgisella vuodeosastolla – hyötyä saavutettavissa?

• Hospitalisti on sairaalassa työskentelevä yhdyslääkäri, jolla on laaja näkemys potilaiden akuuttien ja pitkä­aikaisten ongelmien hoidosta.

Kirsi Laitakari, Vesa Koivukangas, Heikki Wiik

Keuhkovaltimoiden pallolaajennus – uusi hoito krooniseen tromboemboliseen pulmonaalihypertensioon

• Krooninen tromboembolinen pulmonaalihypertensio huonontaa merkittävästi elämänlaatua. Hoitamattomana se voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.

Tapani Vihinen, Antti Ylitalo, Helena Tuunanen, Juhani Airaksinen

Hospitalistin osa ei ole helppo

Kokonaisnäkemyksestä on hyötyä moniongelmaisille ja iäkkäille potilaille. Vastuunjako osaston erikoisalan lääkärin kanssa voi kuitenkin olla haastavaa.

Tiina Huttu

Keuhkovaltimoiden pallolaajennushoidot yleistyvät

Menetelmä rasittaa potilasta vähemmän kuin leikkaus.

Marianne Jansson

Alzheimer-potilaalla on suurempi pään vamman riski

Kaatumiset aiheuttavat vanhuksille eniten pään vammoja.

Minna Pihlava

Alzheimer-potilaat ja psyykenlääkkeiden käyttö 2005–2011

Lähtökohdat Tutkimme Alzheimerin taudin diagnoosin eri vuosina saaneiden henkilöiden psyykenlääkkeiden käyttöä sekä heidän osuuttaan 65 vuotta täyttäneestä väestöstä erityisvastuualueittain.

Laura Juhola, Heidi Taipale, Marjaana Koponen, Antti Tanskanen, Jari Tiihonen, Sirpa Hartikainen, Anna-Maija Tolppanen

Ruuansulatuskanavan yläosan verenvuodon hoito

Vuotopotilaalle aloitetaan protonipumpun estäjälääkitys, ja gastroskopia pyritään tekemään 24 tunnissa sairaalaan tulosta.

Marianne Udd, Juha Saarnio

Munuaisensiirtolistalle pääsee nyt ilman edeltävää dialyysihoitoa

Dialyysihoitoa on Suomessa pitkään pidetty lähes välttämättömänä vaiheena munuaisten vajaatoiminnan loppuvaiheen hoidossa. Vain dialyysihoidossa olevat ovat päässeet siirtolistalle odottamaan munuaissiirrettä kuolleelta luovuttajalta. Monessa maassa siirtoja tehdään kuitenkin pre-emptiivisesti eli ennakoivasti, ilman edeltävää dialyysihoitoa, myös kuolleilta luovuttajilta. Esimerkiksi vuonna 2016 Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa 8 % uremian aktiivihoidon aloittaneista sai munuaissiirteen ilman edeltävää dialyysihoitoa, hieman yli puolet kuolleelta luovuttajalta (1).

Patrik Finne, Ilkka Helanterä, Marko Lempinen

Suolen bakteerien yhteydestä ­ mielen­terveyteen uutta näyttöä

Suolen mikrobiston yhteys aivojen toimintaan on muuttunut viime vuosina huuhaasta varteenotettavaksi tutkimusalaksi. Joillakin suoliston bakteereilla on todettu kytköksiä erilaisiin neurologisiin tiloihin. Ne myös valmistavat neuroaktiivisia yhdisteitä. Juuri ilmestynyt tutkimus nimeää bakteereita, jotka näyttävät liittyvän ihmisen henkiseen hyvinvointiin tai masennukseen. Merkittävää on, että se tarjoaa myös mahdollisen selityksen biokemiallisesta mekanismista.

Heikki Arvilommi