Suolen bakteerien yhteydestä ­ mielen­terveyteen uutta näyttöä

Suolen mikrobiston yhteys aivojen toimintaan on muuttunut viime vuosina huuhaasta varteenotettavaksi tutkimusalaksi. Joillakin suoliston bakteereilla on todettu kytköksiä erilaisiin neurologisiin tiloihin. Ne myös valmistavat neuroaktiivisia yhdisteitä. Juuri ilmestynyt tutkimus nimeää bakteereita, jotka näyttävät liittyvän ihmisen henkiseen hyvinvointiin tai masennukseen. Merkittävää on, että se tarjoaa myös mahdollisen selityksen biokemiallisesta mekanismista.

Heikki Arvilommi

Ruuansulatuskanavan yläosan verenvuodon hoito

Maltillinen verensiirtostrategia vähentää uusintavuotoja ja kuolleisuutta paremmin kuin liberaali strategia.

Suvi Sariola

Alzheimer-potilaista kaksi kolmesta käyttää psyykenlääkettä

Psyykenlääkitys yleistyy taudin diagnosoimisen jälkeisinä vuosina.

Marianne Jansson

Tutkija löysi uusia keinoja insuliiniresistenssin tunnistamiseen

Väitöstutkimuksessa selvitettiin muun muassa insuliiniresistenssiin vaikuttavia perinnöllisiä riskitekijöitä.

Tuomas Keränen

Hyvä kivunlievitys vanhuksen saattohoidossa

Hoito alkaa kivun tunnistamisesta ja arvioinnista kipumittarilla.

Tiina Tasmuth

Vanhusten hyvät peruspalvelut säästävät työtä ja rahaa

Peruspalvelujen kehittäminen vähensi Uudessakaupungissa vanhusten terveyspalvelujen käyttöä huimasti. Laadun kannalta merkittävää on ollut palvelupolkujen kuvaaminen ja moniammatillinen yhteistyö.

Tarja Uusitalo

Intensiivinen liikunta lisää sepelvaltimokalkkeja?

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että hyvin intensiivinen kestävyysharjoittelu näyttää hieman lisäävän sepelvaltimoiden kalkkeutumista. Tuoreen tutkimuksen mukaan nämä sepelvaltimokalkit eivät kuitenkaan lisää kuolleisuutta, vaikka juoksija jatkaa kovaa harjoittelua.

Juhani Airaksinen

Diabeteslapsen sokeriarvojen etäseurantaan kehitetään uusia keinoja

HUS:n ja Sitran hankkeessa kehitetään järjestelmää, jonka avulla glukoosisensorin ja insuliinipumpun antamat tiedot saadaan helposti ja turvallisesti siirrettyä.

Hertta Vierula

Voimaharjoittelu kerran viikossa hyödyttää vanhusta

Hyödyt näkyivät veriarvoissa, lihasvoimassa ja henkisessä hyvinvoinnissa.

Tiiamari Pennanen

Uutta tietoa liikunnan vaikutuksesta vaikeasti lihavien työikäisten painonpudotukseen

Liikunta yhdistettynä elintapaohjaukseen heti painonpudotusohjelman alussa tehostaa vaikeasti lihavien henkilöiden painonpudotusta, painonhallintaa ja sokeriaineenvaihduntaa.

Ulla Toikkanen

Paksuntavan sydänlihassairauden suomalainen perimä selvillä

Nuorilla ja urheilijoilla kyseinen sairaus on yleisin sydänperäisen äkkikuoleman syy.

Tiiamari Pennanen

Pitää huomata ja haluta

– Moni meistä voi vaikuttaa vanhuksen kohtaloon, kirjoittaa Heidi Wikström.

Heidi Wikström

Raudanpuute ilman anemiaa

Lääkärilehden luetuimpien juttujen joukkoon viime vuonna nousi ferritiiniarvojen tulkintaa käsitellyt artikkeli.

Freja Ebeling, Marjatta Sinisalo, Marjaana Säily, Tom Widenius, Taru Kuittinen, Maija Itälä-Remes, Kari Remes

Antikoagulaatiohoito aivoverenkiertohäiriöiden erityistilanteissa

Antikoagulaatiohoitoa käytetään joskus myös muista syistä kuin eteisvärinästä johtuvissa aivoverenkiertohäiriöissä.

Jori Ruuskanen, Marko Vesanen, Risto O. Roine

Antikoagulaatiohoito munuaisten vajaatoiminnassa

Krooninen munuaisten vajaatoiminta yleistyy.

Leena Martola, Kati Kaartinen, Riitta Lassila

Antikoagulaatiohoito toimenpiteissä

• Antikoagulaatiohoito lisää verenvuodon vaaraa. Riski on arvioitava ennen toimenpiteitä suhteessa tukosriskiin.

Taru Kuittinen

Antikoagulaatiohoidon seuranta ja verenvuotokomplikaatiot

Antikoagulaatiohoitoa saavat potilaat tarvitsevat seurantaa 1–4 kertaa vuodessa.

Aino Lepäntalo

Suorat antikoagulantit muuttivat hoitoa

Antikoagulaatiohoitoa käyttää yhä suurempi joukko potilaita, joilla on taustalla hankalia perussairauksia ja käytössä lukuisia muita lääkkeitä.

Reetta Peltonen, Riitta Lassila

Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin? kysyy Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Ientulehdusbakteerillako tekemistä Alzheimerin kanssa?

Takavuosina on tälläkin palstalla vihjailtu Alzheimerin taudin saattavan olla tarttuva tauti. Jotkut asiantuntijat ovatkin olleet huolissaan taudin mikrobietiologian tutkimuksen laiminlyömisestä. Jatkokertomuksen tuoreimman luvun kirjoitti nyt kansainvälinen tutkijaryhmä. Se on löytänyt ikenissä viihtyvää Porphyromonas gingivalis -bakteeria potilaiden aivoista ja osoittanut bakteerin erittämien toksiinien kytköksen neuronivaurioihin. Sokerina pohjalla he kehittivät toksiineille estäjän, joka ainakin hiirissä vähensi neuronivaurioita.

Heikki Arvilommi