Lapsen tajunnanmenetys – milloin tulee epäillä sydänperäistä syytä?

Lapsen tai nuoren äkillinen tajunnanmenetys on pelottavuudestaan huolimatta useimmiten hyvänlaatuinen.

Merja Kallio, Anita Hiippala

Sappikivitauti – vatsaoireiden syy vai sattumalöydös?

Sappikiviä esiintyy 10–15 %:lla väestöstä, mutta korkeintaan viidesosalle niistä on koskaan mitään vaivaa. Oireettomia sappikiviä ei tarvitse hoitaa.

Jukka Harju

Tupakasta vieroittamisen lääkehoitojen hyödyt ja haitat

Lääkehoito kannattaa liittää motivoituneen potilaan vieroitukseen tupakasta, vaikka potilaalla olisipsykiatrinen sairaus.

Maritta Kilpeläinen

Sappikivien poisto ei aina poista kipuoireita

Ennen leikkausta on selvitettävä, ovatko kivet oireiden syy vai sattumalöydös.

Marianne Jansson

Mitä potilas tahtoo umpilisäketulehduksen hoidoksi?

Tulehtuneen umpilisäkkeen poisto on Suomessa edelleen yleisimpiä päivystysleikkauksia (noin 6 000/v). Umpilisäketulehduksista noin 80 % on komplisoitumattomia (ei puhkeamista, ei paiseita, ei sepsistä). Näitä voidaan hoitaa primaaristi antibiootilla, ja potilaista 2/3 paranee ilman leikkausta. Potilaat eivät kuitenkaan vielä näytä lämmenneen tälle hoitolinjalle.

Hannu Paajanen

Estettävissä olevat kuolemat sairaaloissa – valtakunnassa kaikki hyvin?

Sairaalassa tapahtuneiden kuolemien systemaattinen selvittely on Suomessa jäänyt liian vähälle huomiolle. Terveydenhuollon vakavimmasta haittatapahtumasta voidaan – ja pitää – ottaa opiksi.

Auvo Rauhala, Heli Ylihärsilä, Leena-Maija Aaltonen, Risto P. Roine Ja Marina Kinnunen

Kalliiden lääkkeiden käyttöönotosta suositus

Yliopistopiirien johtajaylilääkärit kirjoittavat, millaiset pelisäännöt uusien lääkkeiden käyttöönottoon on sovittu.

Petri Bono, Kari-Matti Hiltunen, Juha Korpelainen, Mikko Pietilä, Esko Vanninen

Kroonisten tukosten pallolaajennus parantaa elämänlaatua

Pallolaajennusvälineet ovat kehittyneet nopeasti ja nykytekniikoilla pystytään usein avaamaan pitkiäkin kroonisia sepelvaltimotukoksia varsin pienillä toimenpideriskeillä. Tukosten avaamisen ennustehyödystä ei ole vielä tutkimustietoa, mutta nyt uusi satunnaistettu tutkimus osoittaa, että hoidolla voidaan parantaa potilaiden elämänlaatua ja vähentää rintakipuoireita.

Juhani Airaksinen

Nivelreuman varhainen hoito vaatii lääkäriltä sitoutumista

Nivelreuman hoito tulee aloittaa heti diagnoosin varmistuttua, jotta hoidon tavoite, remissio, saavutettaisiin mahdollisimman pian. Kliininen remissio tarkoittaa käytännössä sitä, ettei arkoja tai turvonneita niveliä todeta. Varhainen remissio parantaa ennustetta ja turvaa potilaan työkyvyn (1,2). Ilman tehokasta hoitoa nivelreuma on vammauttava sairaus.

Laura Kuusalo

Hengitystievirukset ovat tavallisia lentoasemilla

Hengitystieviruksia esiintyy yleisesti niillä lentokenttien pinnoilla, joita kosketellaan usein. Asiaa tutkittiin suomalais-englantilaisena yhteistyönä talven 2016 influenssaepidemian aikana.

Minna Pihlava

Tarvitaanko urheilevien lasten ja nuorten sydänterveystarkastuksia Suomessa?

– On tärkeää yrittää löytää äkkikuoleman riskiä lisäävät sydänsairaudet kaikilta lapsilta riippumatta siitä, paljonko he urheilevat. Kouluterveydenhuollon terveystarkastusjärjestelmä sydänterveyttä selvittävillä kysymyksillä täydennettynä riittää, kirjoittavat lastenkardiologit Tuija Poutanen ja Anita Hiippala.

Tuija Poutanen, Anita Hiippala

Lääkevaihto tulee ulottaa biosimilaareihin

Ainakin uusien potilaiden hoito tulisi aloittaa biosimilaarilla, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Vääntö pneumokokkirokotteesta jatkuu – kenellä on oikeat luvut laskelmissa?

Siun soten ylilääkäri Jukka Heikkinen ja THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ovat eri mieltä siitä, kenelle pneumokokkirokote kannattaa antaa.

Minna Pihlava

Suomesta löytyneen lihastaudin geneettinen syy selvisi

Suomesta löytyneen lihastaudin, ns. SMAJ-taudin geneettinen syy on selvinnyt. FM Sini Penttilä löysi väitöstutkimuksessaan taudin aiheuttavan geenimutaation. Tutkimuksen perusteella taudin toteamiseen on voitu kehittää verinäytteestä tehtävä geenitesti.

Ulla Toikkanen

Suomesta löytyneen lihastaudin geneettinen syy on selvinnyt

Tauti voidaan todeta verinäytteestä tehtävällä geenitestillä.

Ulla Toikkanen

Ortostaattisen hypotension tutkiminen ja hoito

Ortostaattinen hypotensio, pystyasentoon liittyvä verenpaineen lasku, on autonomisen hermoston säätelyhäiriö, joka yleistyy huomattavasti iän mukana.

Ilkka Kantola, Antti Jula, Teemu Niiranen

Geriatrian poliklinikka kotona asuvien vanhusten tukena

Geriatrian poliklinikalla toteutetun moniammatillisen arvioinnin ja sen perusteella tehdyn jatkosuunnitelman avulla tuetaan hauraiden ja muistisairaiden vanhusten kotona asumista. Sillä pyritään ehkäisemään ajautumista sairaalahoitoon tilanteessa, jossa se ei terveydentilan takia ole tarpeellista.

Jonna Laine, Marika Salminen, Tarja Eronen, Paula Viikari, Maarit Wuorela, Matti Viitanen, Päivi Rautava, Laura Viikari

Tuhkarokkoa ennätyksellisen paljon Euroopassa

Yli 41 000 lasta ja aikuista on saanut tuhkarokkotartunnan Euroopassa tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla WHO:n mukaan. Tartuntoja on ollut kuuden kuukauden jaksolla enemmän kuin muina vuosina tällä vuosikymmenellä.

Ulla Toikkanen

Akuuttilääketiede on mahdollisuus myös sisätautilääkärille

Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen edustajat kirjoittavat Keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 24–31/2018, että akuuttia sisätautiosaamista tarvitaan tulevaisuudessakin, ja että ohjenuorana tulisi olla "oikea potilas oikealle lääkärille mahdollisimman nopeasti" (1). Näistä näkemyksistä on helppo olla samaa mieltä.

Kimmo Suojanen, Janne Alakare, Kirsi Kemp, Ville Salmensuu

Vääntö pneumokokkirokotteesta jatkuu - kenellä on oikeat luvut laskelmissa?

Siun soten ylilääkäri Jukka Heikkinen ja THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ovat eri mieltä siitä, kenelle pneumokokkirokote kannattaa antaa.

Minna Pihlava