in memoriam: Lääkäri ja taidemaalari Laura Mela
28.5.1964-4.11.2009

Lääkäri ja taidemaalari Laura Mela kuoli 45-vuotiaana Terhokodissa Helsingissä 4.11.2009. Hän oli syntynyt Tampereella 28.5.1964 ja kirjoitti ylioppilaaksi Alahärmassä 1983. Kahden lääkärin tyttärenä Laura Mela valitsi aluksi lääkärinopinnot ja valmistui Helsingin yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 1990. Taiteellinen lahjakkuus sai Laura Melan hakeutumaan Helsingin yliopiston piirustuslaitokselle ja Kuvataideakatemiaan, josta hän valmistui kuvataiteen maisteriksi 1999. Hän oli Taidemaalariliiton jäsen vuodesta 1998. Sekä lääkärinä että taitelijana Laura Mela toteutti itseään ja pyrki elämässään tasapainoilemaan näiden kutsumustensa välillä. Laura Mela toimi 1990-luvulla terveyskeskuslääkärinä Vantaalla ja Espoossa, sitten yleislääkärinä Tapiolassa Medicity-lääkäriasemalla, mikä mahdollisti vapauden antautua taiteilijan työhön ja toteuttaa itseään laajan lahjakkuutensa ja kiinnostuksensa ajamana.

Outi Vaarala, Anniina Wanhatalo, Kari Lindström, Jaakko Rustanius

Huuhaahoitoja ja lääketiedettä

Terveisiä Thai-hierojan käsittelystä! Siis ei mitään pimeiden kadunvarsiliikkeiden nuhjuista seksiterapiaa, vaan ytimiin menevää perushierontaa tavaratalon yläkerroksissa. Kohteliaita kumarruksia ja kättelyitä, teetä ja sympaattisia tuoksuja. Hierojalla on "hyvät kädet"; ne löytävät heti kehon kipupisteet ja arat lihaskohdat. Olo on kuin taivaassa.

Laura Kolbe

"En olisi vielä kotiin lähdössä"
Sairaalaosaston käytännöistä potilaan silmin

Tutkimuksen kohteena on suomalainen somaattinen sairaalaosasto. Lähestymistapa on kriittinen ja toiminnan kehittämistavoitteen sisältävä. Tutkimuksessa kysytään, minkälaiset käytännöt sairaalaosastolla ovat ongelmallisia potilaslähtöisen toiminnan näkökulmasta.

Riikka Lämsä, Laura Mäkelä

Me and my dog

Lauantaisin mökin saunan ovella käydään kova taistelu: kuka perheenjäsenistä pääsee ensimmäisenä sisälle? Kilpailun voittaa Casse, karkeakarvainen mäyräkoiramme, mökkikylän kovin saunoja. Itse otan lepoasennon lauteilla, puoliso vahtii kiuasta ja koira istuu lattialla. Se huokailee syvään ja keskittyy katsomaan lasisen kiuasluukun takana loimuavaa tulta. Koira marssii perässämme uimaan laiturille, suihkuun ja saunan terassille vilvoittelemaan. Viikonloput huipentuvat siihen, että me kolme istumme sohvalla ja seuraamme hartaana auringonlaskua Päijänteellä.

Laura Kolbe

Kohdunkaulasyövän seulontamenetelmät vertailussa

Parhaillaan suomalaisessa kohdunkaulasyövän seulontaohjelmassa arvioidaan uusia seulontamenetelmiä: viisivuotisseulontaan kutsuttavat naiset on satunnaistettu seulottavaksi automaatioavusteisella Papa-testillä, papilloomavirustestillä (HPV-testi) tai perinteisellä Papa-testillä. Arviointitutkimus selvittää pitkäaikaisen seurannan myötä, kuinka vaikuttavaa kohdunkaulasyöpäseulonta eri menetelmillä on.

Laura Kotaniemi-Talonen

Oikaisu: Tuhkarokkotapaus Suomessa - mitä tehdä?

Lääkärilehdessä 7/2009 julkaistussa artikkelissa "Tuhkarokkotapaus Suomessa - mitä tehdä?" (s. 597-600) oli virhe aikuisten rokottamista koskevassa suosituksessa. Artikkelissa todettiin, että niille rokotusohjelmien ulkopuolelle jääneille aikuisille, jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa lapsuudessaan, suositellaan kahta annosta MPR-rokotetta kuukauden välein. Voimassa olevan suosituksen mukaan aikuisille kuitenkin suositellaan kahta MPR-rokotetta vähintään kuuden kuukauden välein, mutta mieluiten 2-3 vuoden välein.

Milan Das, Laura Pakarinen, Eeva Ruotsalainen, Eeva Salo, Hannele Kotilainen, Stiina Zitting, Ville Lehtinen, Markku Kuusi, Irja Davidkin, Tuija Leino, Petri Ruutu

Tuhkarokkotapaus Suomessa - mitä tehdä?

· Suomessa esiintyy yhä matkailijoiden mukanaan tuomia tuhkarokkotapauksia, vaikkei maassa enää olekaan kotoperäistä tuhkarokkoa.

Milan Das, Laura Pakarinen, Eeva Ruotsalainen, Eeva Salo, Hannele Kotilainen, Stiina Zitting, Ville Lehtinen, Markku Kuusi, Irja Davidkin, Tuija Leino, Petri Ruutu

Trauman kokenut nuori oireilee monimuotoisesti

- Nuoret ovat muita ikäryhmiä suuremmassa vaarassa altistua psyykkiselle traumalle. Traumatisoitumiseen liittyy erityispiirteitä nuoruusiän kehitystehtävien takia.

Henna Haravuori, Laura Suomalainen, Mauri Marttunen

Lääketieteestä elävä kaupunki

Varhaisimpia suomalaisia Tarton-kävijöitä oli Elias Lönnrot, joka juhannuksena 1844 matkusti laivalla Tallinnaan ja sieltä Tarttoon. Kaupungissa hän tapasi kollegan ja hengenheimolaisen. Tarttolainen lääkäri Fr. R. Faehlmann oli Lönnrotin lailla koonnut kansanperinnettä. Hän esitti ajatuksen kansallisteoksesta Viron Oppineiden Seurassa vuonna 1839. Sama seura valitsi Lönnrotin kunniajäsenekseen. Viron kansalliseepoksen eli Kalevipojan toimittaminen jäi jälkipolville. Työn suoritti toinen lääkäri Fr. R. Kreutzwald 1850-luvulla. Teos painettiin Suomessa vuonna 1862.

Laura Kolbe

Sivistys, isänmaa ja kuolema

Tiistai 28.10.2008. Arvovaltainen keskustelutilaisuus Suomiforum Lahden teatteritalossa on juuri avattu. Tapahtuman teemana on sivistys. Tämä vaativa sana on jälleen palannut keskusteluun. "Sivistys" on käsitteellinen ilmaus monelle sellaiselle asialle, jonka suomalaiset kokevat tärkeäksi. Tavoitteena keskustelussa oli saada sivistykseen sisältöä, tällä kertaa pontimena on alueellisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Vedin paneelia, jossa aihetta pohtivat professori Risto Rinne, piispa Matti Repo ja ammattikoulun rehtori Marita Modenius.

Laura Kolbe