Sytomegalovirusinfektio munuaisensiirtopotilailla

Sytomegalovirus (CMV) on merkittävä komplikaatioiden, kustannusten ja jopa kuolleisuuden aiheuttaja elinsiirtopotilailla. Krooninen siirrännäisnefropatia (chronic allograft nephropathy, CAN) on tärkeimpiä syitä siirteiden menetykseen munuaisensiirron jälkeen, ja CMV:n arvellaan lisäävän sen kehittymistä. Tutkimustieto CMV:n ja siirrännäisnefropatian yhteydestä on kuitenkin varsin rajallista, ja myös ristiriitaisia tuloksia on raportoitu. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli tutkia CMV:n osuutta ja mahdollisia mekanismeja CAN:n kehittymisessä.

Ilkka Helanterä

Perintötekijät lastenreumassa

Lastenreuman perimmäiset syyt ovat yhä tuntemattomat. Se on monitekijäinen sairaus ja nykykäsityksen mukaan sen syntyyn vaikuttavat sekä perintö- että ympäristötekijät. Sekä geneettiset että ympäristötekijät vaikuttavat taudin ja sen alatyyppien esiintyvyyden eroihin eri väestöissä ja roduilla. Perintötekijöiden osuutta sairastavuuteen vahvistaa taudin suvuittainen kertyminen sekä kaksosaineistossa todettu konkordanssi. Lisäksi lastenreuman assosiotuminen tiettyihin kromosomi kuuden HLA-polymorfismeihin vahvistaa geneettisen komponentin osuutta.

Hanna Säilä

Lanneselän välilevytyrän magneettikuvauksen löydösten yhteys kliinisiin löydöksiin

Tutkimuksen tarkoitus oli arvioida magneettikuvauslöydösten yhteyttä iskiaspotilaiden kliinisiin löydöksiin. Lisäksi arvioitiin lanneselän välilevypullistuman luonnolliseen pienenemiseen vaikuttavia tekijöitä ja kahden tulehdusta estävän lääkkeen vaikutusta välilevypullistuman pienenemiseen (hermojuuren viereinen metyyliprednisoloniruiske ja laskimonsisäinen infliksimabi, joka on monoklonaalinen TNFalfa:n estäjä).

Reijo Autio

Ileorektaalinen vai ileoanaalinen anastomoosi FAP:n hoidoksi

Suvuittaisen adenomatoottisen polyyppitaudin (FAP) kirurgisen hoidon tarkoituksena on minimoida syöpäriski invalidisoimatta potilasta liikaa. Leikkausmenetelminä on yleisesti käytetty proktokolektomiaa, jolloin terminaalisesta ileumista tehty pussi yhdistetään anaalikanavaan, tai kolektomiaa ileorektaalisella anastomoosilla.

Tom Scheinin

Pärjättäisiinkö astman hoidossa yhdellä lääkkeellä?

n Ennen vanhaan astman hoitoon oli tarjolla vain avaavia lääkkeitä. Kun kuvaan tulivat inflammaatioita hillitsevät lääkeaineet, ennen kaikkea inhaloitavat steroidit, hoitotasapaino parantui silmissä.

Hannu Puolijoki

Rasagiliini sopii myös iäkkäille Parkinson-potilaille

Rasagiliini on uusin kliinisessä käytössä olevista Parkinson-lääkkeistä. Se on toisen polven selektiivinen MAO-B:n estäjä, jota käytetään monoterapiana tai yhdistelmähoitona levodopan kanssa Parkinson-potilaille, joilla on tilanvaihteluita. Parkinsonin tautia sairastavat ovat yleensä iäkkäitä ja lääkkeiden haittavaikutukset ja interaktiot korostuvat herkästi.

Jaana Suhonen

Unettomuus lisää pysyvän työkyvyttömyyden riskiä

Unettomuuden seuraukset ovat moninaiset: kognitiivisesta pärjäämisestä immuunivasteeseen. Viime aikoina huomiota osakseen on saanut myös unihäiriöiden ja lihavuuden keskinäinen yhteys. Mutta heikentääkö unettomuus työkykyä pysyvämmin?

Katariina Korkeila

Imatinibi voi heikentää luustoa

Imatinibi estää tyrosiinikinaasien toimintaa. Imatinibia käytetään kroonisen myelooisen leukemian ja gastrointestinaalisen stromaalisen tuumorin hoitoon. Imatinibi salpaa myös trombosyyttiperäisen kasvutekijän reseptorin, joka säätelee osteoklastien ja -blastien toimintaa. Imatinibia käyttävistä 49 potilaasta 25:llä veren fostaattipitoisuus oli pieni. Heillä oli samaan aikaan kohonnut lisäkilpirauhashormonipitoisuus ja pieni veren kalsiumpitoisuus. Fosfaatin ylimäärä erittyi virtsaan. Fosfaatin puutos voi alkaa jo kahden viikon kuluessa hoidon alusta. Pitkään jatkunut hypofosfatemia johtaa luun mineralisaation häiriöihin, osteomalasiaan ja riisitautiin. Tutkijoiden mukaan imatinibia saavien potilaiden veren fosfaatti- ja kalsiumarvoja sekä D-vitaminiinipitoisuutta olisi syytä seurata. Jos muutoksia todetaan, on asianmukainen korvaushoito tarpeen.

Sirkku Jyrkkiö

Liikkuva kives, normaalivariaatioko?

Liikkuva kives nousee kivespussin pohjalta cremaster-lihaksen refleksin johdosta nivuskanavaan. Refleksin lauettua se palaa itsestään tai manipuloituna entiseen paikkaan. Tilaa on pidetty normaalin variaationa. Hoito on katsottu tarpeettomaksi, koska kives tavallisesti laskeutuu pysyvästi puberteettiin mennessä ja kiveksen normaalin fertiliteetin on arveltu säilyvän. Retrospektiivisessä amerikkalaistutkimuksessa seurattiin 122:n, tutkimuksen alussa keskimäärin 5,4-vuotiaan pojan 204 liikkuvan kiveksen kohtaloa. Niistä 30 % laskeutui pysyvästi, 32 % muuttui laskeutumattomiksi ja 32 % säilyi liikkuvana vielä viimeisimmän havainnon ajankohtana. Tiukka, joustamaton siemennuora lisäsi laskeutumattomuuden todennäköisyyttä. Liikkuva kives voi siis muuttua piilokivekseksi sekundäärimuutoksineen. Siksi seurantaa pitää jatkaa vuosittain, kunnes kives on laskeutunut. Piilokiveksiksi muuttuneet on hoidettava orkidopeksialla.

Ossi Lindell

Systolinen verenpaine, kuolemanvaara ja elämänlaatu iäkkäänä Helsingin johtajatutkimuksen 39 vuoden seuranta

Kohonnut verenpaine on valtimotautien, erityisesti aivohalvauksen, keskeinen riskitekijä. Kiistaa on kuitenkin siitä, kuinka matalalla verenpaineen tasolla riski on merkittävä.

Timo E. Strandberg, Arto Strandberg, Veikko V. Salomaa, Kirsi Rantanen, Kaisu Pitkälä, Tatu A Miettinen