Ikääntyvien aivojen terveys ja sairaus tietoyhteiskunnassa

Normaali vanheneminen aiheuttaa tarkkaavaisuuteen ja muistamiseen lieviä, rajautuneita muutoksia, jotka ikääntyvän työntekijän kannattaa ottaa huomioon työtavoissaan ja työnsä suunnittelussa.

Veijo Pulliainen, Tuomo Hänninen, Pekka Kuikka, Timo Erkinjuntti

Stressi ja muisti

Työperäinen stressi on yleistä. Samaan aikaan oppimisen perustana olevan muistin merkitys on korostunut työelämässä.

Mikael Sallinen, Marja-Leena Haavisto, Christer Hublin, Riitta Lees, Taina Nybo, Elina Nygrén, Markku Sainio

Onko tupakoinnin lopettaminen taloudellisesti kannattavaa?

Tutkimme, kuinka paljon eliniän aikaisia hoitokustannuksia tupakointi aiheuttaa keuhkosyövän, sydäninfarktin ja keuhkoahtaumataudin osalta. Kustannukset arvioitiin sekä tupakoivaa kohti että väestötasolla. Arvioimme myös, kuinka paljon näistä kustannuksista on mahdollista säästää lopettamalla tupakointi.

Kirsi Vitikainen, Markku Pekurinen, Urpo Kiiskinen

Lasten spastisuuden botuliinihoito Suomessa Kyselytutkimus sairaaloiden hoitokäytännöistä

Lasten spastisuuden botuliinihoito on vakiinnuttanut asemansa osana lastenneurologista kuntoutusta, ja käyttöaiheet laajenevat. Ala- ja yläraajahoidoista on annettu kansainväliset suositukset, mutta eri keskusten omaksumista hoitokäytännöistä on vain vähän tutkimuksia.

Lisääkö seulonta terveyttä?

Sosiaali- ja terveysministeriön seulontatyöryhmä arvioi seulontojen kokonaisuutta Suomessa, sekä käynnissä olevia että ehdotettuja uusia seulontoja. Ryhmä on hyväksynyt kriteerit työtään varten sekä koonnut luettelon seulonnoista, joiden vaikuttavuus olisi tarpeen arvioida.

Ilona Autti-Rämö, Nea Malila, Marjukka Mäkelä, Kimmo Leppo

Kivetön sappirakon tulehdus osana tehohoitopotilaan monielinhäiriötä

Osalle tehohoitopotilaista kehittyy kriittisen sairauden tai vakavan vamman toipumisvaiheessa sappirakon tulehdus, vaikka rakossa ei olisikaan kiviä. Tämä ns. kivetön sappirakon tulehdus tunnetaan huonosti, sen diagnosointi on vaikeaa ja yhteisesti hyväksytyt hoitokäytännöt puuttuvat.

Jouko Laurila

Sikiön kasvuhäiriön ja äidin raskausmyrkytyksen vaikutukset lapseen 12 vuoden iässä

Tutkimuksessa selvitettiin sikiön kasvuhäiriön (pienikokoisuus raskauden kestoon nähden syntymähetkellä) ja äidin raskausmyrkytyksen vaikutuksia syntymänjälkeiseen kasvuun, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin ja lisämunuaisten toimintaan 12-vuotiailla lapsilla kahdessa seurantaryhmässä. Kysin lastenklinikassa tehdyn tutkimuksen mukaan sikiön kasvuhäiriö vaikutti lapsen myöhempään kasvuun siten, että ns. kasvuhäiriölapset olivat sekä viiden että 12 vuoden iässä merkittävästi lyhyempiä ja laihempia kuin normaalikokoisina syntyneet lapset.

Sirpa Tenhola

Entakaponi Parkinson-potilailla

Parkinsonin taudin tyyppioireita ovat vapina, lihasjäykkyys sekä liikkeiden hitaus ja jähmeys. Näiden katsotaan johtuvan pääasiassa dopamiinin puutostilasta aivojen tyvitumakkeiden alueella. Levodopa on tehokkain Parkinsonin taudin lääke. Se muuttuu aivoissa dopamiiniksi ja korvaa siis tämän puutostilaa. Koska lääke hajoaa varsin nopeasti elimistössä, lähinnä dopa-dekarboksylaasi- ja katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) -entsyymien toiminnan seurauksena, alkaa aivojen dopamiinin määrä (ja potilaan toimintakyky) vaihdella lääkkeenottokertojen mukaan. Ilmiötä kutsutaan tilanvaihteluksi. Entakaponi estää COMT-entsyymin toimintaa ja hidastaa täten levodopan hajoamista. Se pidentää levodopan vaikutusaikaa tilanvaihteluista kärsivillä Parkinson-potilailla.

Jukka Lyytinen

IgA-nefropatian ennustetekijät

IgA-nefropatia (IgAN) on yleisin primaarinen glomerulonefriitti. On arvioitu, että kolmasosalle potilaista kehittyy dialyysihoitoon johtava munuaisten vajaatoiminta. Taudin eteneminen on yleensä hidasta ja sitä on vaikea ennustaa. Henoch-Schönleinin nefriittiä (HSN) pidetään IgAN:n systeemisenä muotona, se on harvinainen aikuisilla, ja siksi sen etenemistä on vieläkin vaikeampi ennustaa.

Virpi Rauta

Yksilöllinen tupakoinnista vieroittava hoito tarpeen

220 newyorkilaisen palomiehen (tupakointi keskimäärin 20 savuketta/pv, Fagerstömin testin tulos 6,7) keskuudessa tehty tupakoinnista vieroittamista koskeva tutkimus antaa ymmärtää, että yksilöllisyyttä kaivataan tässäkin. Pelkkä arvio päivittäin poltettujen savukkeiden määristä ei riitä. Niin ikään eri vieroitusmuotojen yhdistelmistä näyttäisi olevan hyötyä: pitäisikö nikotiinilaastarit ja bupropionitabletit kytkeä toisiinsa? Nikotiinikorvaushoidon annosten kasvun merkitystä ei pitäisi liioitella. Vieroituksen onnistuminen oli käänteisessä yhteydessä ennen hoitoa todettuun fyysiseen riippuvuuteen, mutta ei savukkeiden määrään. Jos motivaatiota riittää, hoitoa tulisi jatkaa mielellään yli kolme kuukautta.

Hannu Puolijoki