Monilääkitys lisää skitsofreniapotilaiden kuolleisuutta

Skitsofreniapotilaiden kuolleisuus on 2-3-kertainen normaaliväestöön verrattuna. Syiksi tähän on esitetty skitsofreniapotilaiden muita epäterveellisempää elämäntyyliä, kuten runsasta tupakointia, vähäistä liikkumista ja epäterveellistä dieettiä. Myös somaattisia sairauksia skitsofreniapotilailla on keskimääräistä enemmän. Mikä sitten on psyykenlääkityksen, erityisesti neuroleptien osuus, on jäänyt useimmissa tutkimuksissa epäselväksi.

Raimo K.R. Salokangas

Tomaatit torjuvat astmaa?

Ranskassa etupäässä opettajien joukossa tehdyssä terveystutkimuksessa (E3N) selvitettiin, vaikuttaako vihannesten ja hedelmien käyttö astman esiintymiseen. Mukana oli 68 535 naista, joille lähetettiin kolme asiaa koskevaa kyselyä vuosina 1990-1993. Kun tulokset suhteutettiin ikään, BMI:hin, menopaussiin, tupakointiin, kalorien kulutukseen, fyysiseen aktiivisuuteen ja lisäravinteiden käyttöön, havaittiin, että tomaattien, porkkanoiden ja lehtiä sisältävien vihannesten käyttö vähensi astman esiintyvyyttä (riskisuhteet tasoa 0,81-0,85). Muilla hedelmillä ei ollut vaikutusta. Tulokset antavat siis ymmärtää, että tietyt vihannekset ja hedelmät vaikuttaisivat myönteisesti myös astman estämisessä. Muilta sektoreiltahan - diabetes, maligniteetit - dataa on jo paljonkin.

Hannu Puolijoki

Pneumokokkirokote hyödyksi COPD:ssa

Pneumokokkipneumonia on keskeinen ongelma etenkin iäkkäillä ja pikkulapsilla. Keuhkoahtaumatautia sairastavat ovat myös riskiryhmässä. Espanjalaiset tutkivat 596 COPD-potilaan (keski-ikä 66 vuotta) kohdalla, olisiko pneumokokkirokotteesta (PPV) hyötyä (annettiin 298:lle). Noin kolmen vuoden seurannassa todettiin koko ryhmässä 58 keuhkokuumetta, joista 25 rokotetuilla. Koko ryhmässä PPV:n teho oli 24 % (p = 0,333) , mutta alle 65-vuotiailla 76 % (p = 0,013) ja vaikeaa keuhkoahtaumaa sairastavilla 48 % (p = 0,076). Nuorehkoilla vaikeaa ahtaumaa sairastavilla teho oli 91 %. Tutkimuksen ongelmana on pieni koko ja tästä johtuva voiman puute. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että riskiryhmien rokottamista ainakin kannattaisi harkita, koska rokotteella ei sinänsä ole merkittäviä sivuvaikutuksia.Terveystaloustieteellinen analyysi ei liene ongelman osalta kovin vaikea. Suomalaisissa suosituksissa ehdotetaan harkitsemaan COPD-potilaan rokottamista.

Hannu Puolijoki

Temotsolomidin aiheuttama aplastinen anemia

Glioblastooman sädehoitoon liitetty solunsalpaaja temotsolomidi lisää hoitovasteita. Temotsolomidi aiheuttaa 10 %:lle potilaista merkittävää sytopeniaa. Julkaistussa potilastapauksessa potilas oli saanut kemosädehoidon. Sen jälkeen annettiin vielä temotsolomidia. Neljännen kuurin jälkeen potilaalla todettiin aplastinen anemia. Tilannetta yritettiin korjata allogeenisella kantasolusiirrolla, mutta valitettavasti potilas kuoli infektiokomplikaatioon. Temotsolomidiin liittyvä aplastinen anemia on harvinainen mutta vakava hoidon komplikaatio.

Sirkku Jyrkkiö

Potilastyytyväisyys välittömän rinnankorjausleikkauksen jälkeen

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää syöpäleikkauksen yhteydessä tehtävän välittömän rinnan korjausleikkauksen läpikäyneiden rintasyöpäpotilaiden tyytyväisyys käytettyyn leikkausmenetelmään 3 vuoden seurantajakson jälkeen.

Kaisa Herttuainen, Paula Mustonen, Leena Setälä, Markku Härmä

Alkoholi ja hedelmättömyys

Alkoholin kulutus kasvaa Suomessa, sukupuolierot ovat kaventumassa ja etenkin nuorten naisten alkoholinkäyttö on nousussa.

Susanna J. Apter

Lasten helikobakteeri-infektion diagnostiset testit ja niiden käyttö

Lasten helikobakteeri-infektio on useimmiten oireeton.

Kaija-Leena Kolho

Perintötekijöiden osuus diabeettisen retinopatian synnyssä: onko sairastumisalttius geenien määräämää?

Verensokeritaso, diabeteksen kesto ja kohonnut verenpaine ovat tärkeimmät diabeettisen retinopatian ilmaantumista ennustavat tekijät.

Johanna Liinamaa, Sakari Kakko

Terveyskeskuspäivystys keskittyy ja vähenee

Perusterveydenhuollon päivystysjärjestelyt ovat viime vuosina olleet murroksen kourissa. Palvelutuotannon tehostamiseksi kunnat ovat tiivistäneet yhteistyötä muiden kunnallisten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa.

Mikko Kangas, Jukka Vänskä

Ammatinharjoittajaksi perusterveydenhuoltoon - vai ei?

Terveyskeskuslääkäreiden ja kuntien terveydenhuollon hallintoon osallistuvien henkilöiden käsityksiä ammatinharjoittajamalliin perustuvasta perusterveydenhuollon lääkäripalveluiden tuottamistavasta ei ole tarkemmin tutkittu.

Pekka Mäntyselkä, Marja Aira, Markku Myllykangas, Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo