in memoriam: Henrik Malmberg 10.2.1943–16.4.2020

Dosentti, ylilääkäri Henrik Malmberg kuoli pitkällisen sairauden murtamana 77-vuotiaana Helsingissä. Hän syntyi Kristiinankaupungissa, kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan yhteiskoulusta 1962 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1969. Hän toimi ensin Enossa kunnanlääkärinä ja sitten Joensuussa kirurgian apulaislääkärinä. HYKS korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikkaan hän tuli erikoistumaan 1972 ja jäi eläkkeelle 2006. Hän toimi klinikassa vs. apulaisprofessorina 1993–1996.

Hannu Lehtonen, Maija Hytönen, Antti Mäkitie

in memoriam: Kari Pasula 5.9.1963–24.3.2020

LL Kari Pasula menehtyi äkilliseen sairauteen 56-vuotiaana 24.3.2020.

Kimmo Leskinen, Sakari Mikkola, Juha Räisänen, Johanna Wolfram, Matti Ja Tiina Teittinen

Maalarisuvun vesa tutki maalarien ammattitautia

Suvun maalarinliikkeen liuotinhuurut ovat tuoksumuisto työterveyshuollon erikoislääkäri Heidi M. Furun lapsuudesta. Liuottimien ja maalien maailma on tuttu myös rakkaiden harrastusten, remontoinnin ja vanhojen huonekalujen kunnostuksen parista.

Anne Seppänen

Spinaalianestesian antaminen COVID-19-potilaille on turvallista

Spinaalianestesia annettiin Wuhanissa turvallisesti 49:lle radiologisesti todennettua lieväoireista COVID-19-tautia sairastavalle potilaalle. Potilaista 46:lle tehtiin sektio, muille alaraajatoimenpide. Korkeimman tason henkilökohtaiset suojavarusteet vähensivät tartunnan riskiä.

Ritva Jokela

”Märkä rätti kasvoille”

Otsikon sanoin kuvaili eräs kollega tuntojaan saatuaan kuulla HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan päätöksestä muuttaa päivystystä tukevat lisätyöt päivystyksiksi.

Risto Avela

Kannattaako syvän laskimotukoksen vähän pidempi hoito?

Uudet antikoagulantit ovat tuoneet lisää työkaluja ja helppoutta laskimotukoksen hoitoon, mutta ydinkysymystä optimaalisesta hoitoajasta nekään eivät ole ratkaisseet. Ilman merkittävää etiologista altistetta todetun laskimotukoksen hoidosta päättäminen on vaikeaa etenkin nuorilla, mutta myös iäkkäiden riskit pitkässä hoidossa tulee huomioida.

Marko Vesanen

Lapsena sairastettu syöpä kipuilee aikuisenakin

Syövän lapsuudessa selättäneet kärsivät enemmän kivuista kuin heidän sisaruksensa vielä 20 vuotta syöpädiagnoosin jälkeen. Riskitekijöitä olivat naissukupuoli, sarkooma tai luuston syöpä, amputaatio, vaikea pitkäaikaissairaus ja uupumus.

Nina Kaseva

Yliopistosairaalat ovat kliinisen tutkimuksen edelläkävijöitä

Yliopistosairaaloiden johtajat kiinnittävät huomiota Lääkärilehdessä siihen, että yliopistosairaalan asema on turvattava lainsäädännöllä uudessa sote-lainsäädännössä (1).

Tarja Laitinen, Anne Pitkäranta, Päivi Rautava, Miia Turpeinen, Esko Vanninen

Kuka otetaan, jätetäänkö vammainen?

Julkisessa keskustelussa tehohoidon rajauksia perustellaan usein sillä, että ihmiset, joiden itsenäinen toimintakyky on voimakkaasti heikentynyt, eivät hyödy tehohoidosta. Mitä tarkoitetaan ­itsenäisellä toimintakyvyllä ja miten sitä arvioidaan? Ja miten käy vammaisille ihmisille tässä arvioinnissa?

Elina Nieminen

Tekstiviestit eivät lisää syövän lääkehoitoon sitoutumista

Haittojen tiedetään heikentävän rintasyöpäpotilaiden halukkuutta käyttää aromataasinestäjiä liitännäishoitona riittävän pitkään, vaikka ne vähentävät uusiutumisriskiä merkittävästi. Haitat voivat olla hankalia: vaihdevuosioireiden voimistuminen, nivelsäryt ja jäykkyys sekä luukato ja sen seurauksena syntyvät luunmurtumat. Satunnaistetussa tutkimuksessa selvitettiin, voitaisiinko potilaita kannustaa jatkamaan lääkitystä tekstiviestimuistutuksilla, mutta vaikutusta ei ollut.

Sirkku Jyrkkiö