21102 osumaa

Liitännäishoito haimasyöpään

Haimasyöpä on huonomaineinen tauti: viisivuotisennuste vaihtelee 0,4- 4 %. Haimasyöpä on usein diagnoosivaiheessa levinnyt viereisiin kudoksiin ja maksaan. Vain joka kymmenes potilas voidaan yrittää leikata. Aiemmin julkaistuissa tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa, että sädehoidosta tai solunsalpaajahoidosta olisi selkeää hyötyä leikkauksen jälkeen annettuna liitännäishoitona, jonka tarkoitus on estää taudin uusiutumista.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Kihtiriski ja ruokavalio

Bostonissa Yhdysvalloissa maineikkaan Harvardin yliopiston suojeluksessa tehtiin seurantatutkimus, johon osallistui yli 47 000 kihditöntä miestä. Neljän vuoden välien tälle kohortille tehtiin ruokavaliokysely 12 vuoden ajan. Tänä aikana 730 miehelle ilmaantui kihti. Kihdin riski oli 1,41-kertainen (1,07 -1,86) eniten lihaa syövien viidenneksen joukossa verrattuna vähiten lihaa syövien viidennekseen. Vastaava luku oli 1,51 (1,17-1,95) äyriäisten suhteen. Maitotuotteiden suhteen oli käänteinen riski (0,56; 0,42 -0,74). On siis totta, että puriinipitoinen ruokavalio lisää kihdin riskiä ja maitotuotteet - hieman epäselvällä mekanismilla - suojaavat kihdiltä

Robert Paul

Lyhyesti: Naiset hakeutuvat yskän takia herkemmin tutkimuksiin

Naisia on usein yskän takia selvittelyissä enemmän kuin miehiä. Tämän ovat nyt yhdysvaltalaiset yskätutkijat ottaneet kiinnostuksensa kohteeksi, ja havainneet, että yskä on usein naisille monella tapaa kiusallisempaa. Tutkimus perustuu 116 naisen ja 38 miehen aineistoon, kaikilla yskää vähintään 8 viikkoa. Verrokkeina oli ryhmä yskästä kärsimättömiä tupakoijia. Oireistoa kartoitettiin elämänlaatukyselyllä (HRQOL; Health-Related Quality of Life), yskärefleksin herkkyyttä ei mitattu. Useissa kyselyn (10/28) osioissa naisten pisteet olivat miehiä epäedullisempia. Selkein ero oli alusvaatteisiin lirahtelussa yskän yhteydessä (p < 0,001). Tutkimus osoittaa, että naiset hakeutuvat oireen monimuotoisen ongelmallisuuden takia herkemmin saamaan siihen apuakin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: CRP - myös eteisvärinän vaaratekijä?

Eteisvärinän ja tulehduksen yhteyksiä selviteltiin määrittelemällä herkkä CRP yli 5 800 iäkkäältä henkilöltä. Noin 5 %:lla tästä amerikkalaisesta väestöotoksesta oli eteisvärinä jo lähtötilanteessa ja heidän CRP-tasonsa oli noin kaksinkertainen sinusrytmissä oleviin nähden. Lähtötilanteen CRP ennusti merkittävästi (p = 0,005) myös eteisvärinän kehittymistä 8 vuoden seurannan aikana. Löydökset tukevat käsityksiä, että tulehduksella on merkitystä myös eteisvärinän ilmaantumisessa.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Sartaaneja migreenin ehkäisyyn?

Beetasalpaajien ja kalsiumkanavan salpaajien lisäksi ACE:n estäjien on todettu ehkäisevän migreenikohtauksia. Norjalaiset neurologit päättivätkin testata kandesartaanin tehoa tässä indikaatiossa 60 migreenipotilaalla tavanomaisessa sokkoutetussa tutkimusasetelmassa 12 viikon hoitojaksoina. Kandesartaani (annos 16 mg:aa päivässä) vähensikin lumelääkkeeseen nähden jonkin verran migreenipäiviä (14 vs. 19, p = 0,001), päänsäryn vaikeusastetta ja sairasloman tarvetta. Sivuvaikutuksia ei ollut enempää kuin lumeryhmässä. Tämän pienen tutkimuksen valossa näyttää siltä, että sartaanikin on sopiva lääkevaihtoehto migreenistä kärsivälle verenpainepotilaalle.

Juhani Airaksinen

Milloin avoin foramen ovale kannattaa sulkea?

Avoimen foramen ovalen katetrisulku on ajankohtaisimpia interventiokardiologian keskustelun aiheita maailmalla. Avoin eteisten välinen yhteys löytyy selittämättömän aivohalvauksen jälkeen tehdyssä kardiologisessa selvittelyssä jopa 3-5 kertaa normaalia useammin. Uusintahalvauksen vaaraa on pidetty erityisen suurena silloin, kun aukkoon liittyy eteisväliseinän aneurysma tai aukko on muodoltaan tunnelimainen ja siinä havaitaan spontaania virtausta oikeasta vasempaan eteiseen. Antitromboottisena hoitona on käytetty usein varfariinia, vaikka sen paremmuutta asetyylisalisyylihappoon nähden ei ole osoitettu.

Juhani Airaksinen

BRCA1- tai BRCA2-mutaation kantajalle profylaktinen mastektomia

Naisilla, joilla on geenimutaatio BRCA1 tai BRCA2, on merkittävästi suurentunut riski saada nuorella iällä rintasyöpä tai munasarjasyöpä. Aiemmin on epäilty, että rintojen poisto ei olisi riittävän hyvä ennaltaehkäisevä toimenpide. Jos rintakudosta jää ihon alle leikkauksen jälkeen, on potilaan riski saada rintasyöpä edelleen suuri. Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin 6 vuoden seurannan aikana, mitä tapahtui 105 mutaation kantajalle, joille tehtiin profylaktinen mastektomia verrattuna kontrolliryhmään, joilla oli myös geenimutaatio, mutta leikkausta ei tehty (n = 378). Mastektomiaryhmässä oli kaksi uutta rintasyöpätapausta (1,9 %). Toiselle mastektomia oli tehty epätäydellisesti ja toisella tauti kasvoi kainalon imusolmukkeissa. Kontrolliryhmässä uusia rintasyöpiä oli 184 (48,7 %). Profylaktinen rintojen poisto geenimutaation kantajalle on kannattava toimenpide. Leikkauksessa on huolehdittava siitä, että kaikki rintakudos tulee poistettua. Potilaan tulee myös olla tietoinen leikkaukseen kuuluvista riskeistä hoitopäätöstä mietittäessä. BRCA1- tai BRCA2-mutaation kantajan riski saada rintasyöpä pienenee mastektomian myötä jopa 90 %.

Sirkku Jyrkkiö

Lihansyöjästreptokokin temput paljastumassa

Eräät A-streptokokkiserotyypit (yleisimmin T1M1) äityvät joskus aiheuttamaan nopeasti eteneviä nekrotisoivia faskiitteja, myonekrooseja ja rabdomyolyysejä. Aiheuttamansa kudostuhon vuoksi media on ryhtynyt nimittämään näitä streptokokkeja lihansyöjiksi. Nekrotisoituneen kudoksen histologiassa on yksi outo piirre, joka voi selittää, miksi bakteeri pääsee rällästämään mielin määrin: vaikka bakteereita on kudoksessa massoittain, neutrofiilejä sieltä ei löydy juuri lainkaan. Jollakin tavalla streptokokki estää näiden ensipuolustuksen sotureiden saapumisen paikalle.

Matti K. Viljanen

Vulvan vestibuliitissa siemennesteen vasta-aineita

Vulvan vestibuliitti -oireyhtymä (VVS) on tilanne, jossa kyseisen alueen koskettaminen johtaa voimakkaaseen paikalliseen kipuun. Lihasspasmin takia yhdyntä on mahdotonta, ja kipu voi jäädä myös pidemmäksi aikaa. Joskus mekaaninen ärsyke, vaikkapa pyörällä ajaminen, saa oireen esille. Tilanteen etiologiasta ja diagnostiikastakin on vaihtelevia käsityksiä, ja terminologia vulvan yleisemmän kipuilun, vulvodynian, kanssa on osittain sekavaa.

Pertti Kirkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030