21102 osumaa

Tapaturma- ja liikennevakuutuksen täyskustannusvastuu

Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla valmistellaan muutosta lakisääteisen tapaturma- ja liikennevakuutuksen perusteella korvattavan sairaanhoidon kustannusten rahoittamisesta. Pyrkimyksenä on luopua vuoden 1993 alusta lähtien toteutetusta väliaikaisesta täyskustannusvastuujärjestelmästä, ns. laastariverosta, jolla nämä vakuutusjärjestelmät ovat vastanneet julkisen terveydenhuollon antaman sairaanhoidon kustannuksista, ja siirtyä pysyvään suoralaskutusmalliin, jolloin maksettavaksi tulevat todelliset palvelun tuottamisesta aiheutuneet kustannukset. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2005 alussa.

Arja Lehtinen - Esa Rahkonen

Kärsivä ihmiskunta ja lääkärit

Kovin mahtipontinen otsikko, joka minulle on annettu. Voin vain toivoa, että se ei heti ensi näkemältä johda Lääkärilehden lukijaa siirtymään seuraavaan artikkeliin. Kun lähdemme purkamaan sen viestiä, löydämme sanat kärsimys, ihminen ja lääkäri. Tällä kokonaisuudella on jo vastaansanomatonta merkitystä: kärsimys on olennainen osa ihmisenä olemista, ja lääkärin perustehtävä on kärsimyksen vähentäminen. Kysymykseksi nousee miten hyvin toteutamme tätä tehtävää.

Pirjo Mäkelä

Alaraaja-amputaatiot Hus-piirissä - tukkeavan valtimotaudin merkitys korostumassa

Yleisin alaraaja-amputaation syy on kriittinen iskemia, johon usein liittyy diabetes. Omatoimisesti selviytyvälle potilaalle tehdään sääri- tai reisiamputaatio vain, jos raajaa ei voi pelastaa verisuonikirurgisella ohitusleikkauksella.

Elina Eskelinen - Eeva-Maija Hietala - Henrik Sell - Leena Kauppila, Ilkka Mäenpää - Juha Pitkänen - Päivi Salminen-Peltola - Suvi Leutola, Antti Eskelinen - Aarne Kivioja - Erkki Tukiainen - Asko Lukinmaa, Peter Brasken - Mauri Lepäntalo

Lyhyesti: C-reaktiivinen proteiini ja paksusuolen syöpä

C-reaktiivisen proteiinin (CRP) on todettu ennustavan sekä sydäntapahtumia että -kuolleisuutta. Nyt on löydetty viitteitä sen yhteydestä paksusuolen syöpään. Vuonna 1989 aloitetussa amerikkalaisessa 23 000 henkilön seurantatutkimuksessa diagnosoitiin vuoteen 2000 mennessä paksu- ja peräsuolisyöpä 172 henkilöllä, joille otettiin kohortista 342 verrokkia. Seurannan alussa määritetyn kohonneen CRP:n todettiin liittyvän paksusuolisyövän ilmaantumiseen sekä miehillä että naisilla. Yhteys oli voimakkaampi tupakoimattomilla kuin tupakoijilla ja se säilyi, vaikka diabetespotilaat poistettiin analyyseistä. Peräsuolisyövan kohdalla yhteys jäi osoittamatta tapausten vähyyden vuoksi. Vaikka lehden pääkirjoituksessa korostetaan löydöstä varmistavien tutkimusten tarvetta, siinä myös ennakoidaan syövän mahdollista ehkäisyä esim. asetyylisalisyylihapolla.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Myoomien jäädytyshoitoa kokeillaan

Oireilevien myoomien hoito on tavallisesti kohdun poisto. Haluttaessa vähemmän invasiivista ja fertiliteetin säilyttävää hoitoa voidaan kokeilla myoomien resekoimista, embolisaatiota tai antiestrogeenista lääkehoitoa. Hoitovalikoiman uusi keino on laparoskopiassa tehty myooman jäädytys. Myooman sisälle tunneloidaan monopolaaripoltolla 4-5 mm leveä kanava, johon työnnetään jäädytysinstrumentin kärki. Parhaimmillaan päästään lähes -90 celciusasteen jäädytykseen. 19 potilaalla 20:stä saatiin näin lähes vuodotta ja ilman postoperatiivista oireilua hyvä vaste. Oireet hävisivät ja myoomien koko väheni 80 %. Menetelmä on vielä kokeiluvaiheessa, eikä pitkäaikaisseurantoja ole.

Pertti Kirkinen

Etanersepti ja metotreksaatti hyvä kombinaatio nivelreumassa

Tuumorinekroositekijä on nivelreumassa keskeinen sytokiinipeluri, ja sen päihittämiseen tiedetään etanerseptin olevan tehokas. Toisaalta metotreksaatin tiedetään immuunisuppressiivisena lääkkeenä olevan varsin hyvä nivelreumassa. Erillisissä tutkimuksissa on selvitetty etanerseptin ja metotreksaatin vaikutuksia, mutta nyt julkaistaan ensimmäinen tutkimus, jossa verrataan keskenään etanerseptia yksin, metotreksaattia yksin sekä näiden yhdistelmää.

Robert Paul

Masennusoireet voimistavat vanhuksen tulehdusreaktioita

Vakavan masennustilan tiedetään vaikuttavan ikääntyneen ihmisen immunologisiin mekanismeihin ja sitä kautta moniin ruumiillisiin sairauksiin. Tulehdusreaktiota edeltävien, proinflammatoristen sytokiinien, varsinkin interleukiini 6:n (IL6), tuotanto on ollut tutkijoiden mielenkiinnon kohteena. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko kliinistä masennusta lievemmällä oireilulla vastaavaa vaikutusta, joka tulisi esiin influenssarokotuksen yhteydessä. Väestötutkimuksessa kerättiin influenssarokotuksen saaneilta vanhuksilta ennen ja jälkeen rokotuksen verinäytteet, joista määritettiin IL6:n plasmatasot. Tutkittavilla oli varsin vähän masennusoireita eikä rokotuksella ollut vaikutusta niiden määriin. Sen sijaan tutkittavilla, joilla oli muita enemmän masennusoireita, oli korkeammat IL6-tasot ennen ja jälkeen rokotuksen ja vielä niin, että IL6-tasot kohosivat rokotuksen jälkeen eniten niillä, joilla oli korkeimmat masennuspisteet. Lievimmin oireilevilla tai oireettomilla IL6-tasot eivät muuttuneet. Näyttääkin ilmeiseltä, että jopa suhteellisen lievä masennusoireilu voi herkistää ikääntyneen ihmisen immunologisen puolustusmekanismin siten, että ulkopuolinen infektio johtaa laajentuneeseen tulehdusreaktioon, joka puolestaan voi johtaa ikään liittyvien sairauksien puhkeamiseen ja pahenemiseen. Tutkimus avaa mielenkiintoisia näköaloja jopa lievien masennusoireiden hoidon suuntaan.

Raimo K.R. Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030