Reaktiivinen niveltulehdus: pitkäaikaisennuste ja antimikrobihoito

30.1.2004 Turun yliopisto

Timo Yli-Kerttula

Seropositiivisen nivelreuman ja seronegatiivisen oligoartriitin seurantatutkimus

31.1.2004 Tampereen yliopisto

Juha Jäntti

Synnytinelinlaskeumien leikkaushoito

6.2.2004 Tampereen yliopisto

Kari Nieminen

Soluväliaineen ja sen säätelyn tutkiminen hiiren verenkiertoelimistössä siirtogeenisissä hiirimalleissa

6.2.2004 Turun yliopisto

Otto Rahkonen

Bronkopulmonaalinen dysplasia: yleisyys, riskitekijät ja 7-vuotisennuste

13.2.2004 Tampereen yliopisto

Päivi Korhonen

Infektiot ja biohajoavat implantit

20.2.2004 Helsingin yliopisto

Ilkka Sinisaari

Rintasyövän diagnostiikka

- Rintasyövän mahdollisimman varhainen toteaminen on tärkeää, koska se vaikuttaa potilaan ennusteeseen.

Heli Reinikainen - Tarja Rissanen - Eija Pääkkö

Rintasyövän leikkaushoito

- Rintasyövän kirurginen hoito räätälöidään yksilöllisesti ottaen huomioon paitsi taudin laajuus ja ennuste, myös potilaan tarpeet ja toivomukset. Syövän takia menetetty rinta rekonstruoidaan yhä useammin jo syöpäleikkauksen yhteydessä. Onkoplastisen kirurgian avulla voidaan laajentaa rinnan säästävän leikkauksen käyttömahdollisuuksia sekä parantaa kosmeettisia tuloksia.

Marjut Leidenius

Rintasyöpäleikkauksen jälkeiset liitännäishoidot

- Rintasyöpäleikkauksen jälkeisten liitännäishoitojen valintaan vaikuttavat kasvaimen arvioitu ennuste ja biologiset ominaisuudet, joista tärkein on estrogeeni- ja progesteronireseptorien esiintyminen.

Riikka Huovinen - Heikki Joensuu

Lyhyesti: Raskaus ennen rintasyöpädiagnoosia huonontaa ennustetta

Naisen kokonaisrintasyöpäriski pienenee, jos hän saa useita lapsia nuorella iällä. Raskauden aikainen hormonimyrsky voi toisaalta kiihdyttää olemassa olevien syöpäsolujen kasvua. Alle 44-vuotiailla naisilla, jotka ovat synnyttäneet alle 2 vuotta ennen rintasyöpädiagnoosia, on rintasyövän ennuste selvästi huonompi kuin synnyttämättömillä. Viiden vuoden seurannan jälkeen äskettäin synnyttäneistä rintasyöpäpotilaista oli kuollut 28 %, kun synnyttämättömistä oli kuollut 16 %. Askettäin synnyttäneillä naisilla oli useammin kainalon imusolmukkeissa etäpesäkkeitä (58 %) kuin synnyttämättömillä (41 %) ja äskettäin synnyttäneiden kasvaimet olivat useammin estrogeenireseptorinegatiivisia kuin synnyttämättömien. Kasvaimen koossa tai erilaistumisasteessa ei ollut eroa.

Sirkku Jyrkkiö