Erikoisaloille jakautuminen juontaa juurensa valintakokeisiin

Lääkärilehdessä 19/2020 käsiteltiin erikoislääkärien koulutustarvetta juuri valmistuneen selvityksen valossa (1). Artikkelissa todettiin, että erikoistuvia lääkäreitä tarvitaan enemmän muun muassa psykiatrian aloille, keuhkosairauksiin ja fysiatriaan, kun taas kirurgisille aloille haluavista on ylitarjontaa. Samassa numerossa uutisoitiin myös koronapandemian vuoksi lääketieteellisten valintakokeisiin tehdyistä muutoksista (2), joiden seurauksena 65 % aloituspaikoista varataan nyt ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville ja 75 % paikoista ratkaistaan todistusvalinnan perusteella.

Anu Raevuori

Luotettava lääketiede koronaviruksen kourissa

Lääkehype uhkaa pyyhkäistä loput remdesiviiritutkimukset mennessään.

Jarno Rutanen, Kari A. O. Tikkinen

Kevyempi ruokavalio vähentää rintasyöpä­kuoleman riskiä

Ruokavaliolla näyttää olevan merkitystä jo kasvun ja kehityksen aikana riskiin sairastua rintasyöpään. Esimerkiksi Aasiassa rintasyöpään sairastutaan vähemmän kuin länsimaissa, mutta kun aasialaiset ovat muuttaneet länsimaihin ja omaksuneet rasvaisemman ruokavalion, riski tasoittuu. Näyttää siltä, että ruokavaliolla on myös vaikutusta rintasyövästä selviytymiseen vaihdevuosien jälkeenkin.

Sirkku Jyrkkiö

Biopsioiden yhdistelmä parantaa eturauhassyövän diagnosointitarkkuutta

Kohdistamalla eturauhasnäytteen otto magneettikuvauslöydöksen ja reaaliaikaisen transrektaalisen kaikututkimuksen perusteella on todettu löytyvän enemmän korkean maligniteettiasteen syöpia kuin systemaattisilla biopsioilla. Yhdistämällä menetelmät pystytään merkittävästi tarkentamaan diagnoosia ja löytämään enemmän aktiivista hoitoa vaativia syöpiä kuin kummallakaan menetelmällä yksin.

Ossi Lindell

Statiinien hyödyt ja haitat laitoshoidon asukkailla

Kuinka pitkään hauraiden vanhusten tulisi käyttää statiineja? Pitäisikö ehkäisevät lääkkeet lopettaa laitoshoitoon tullessa? Onko statiineilla mahdollisen myopatian vuoksi toiminnanvajeiden riskiä lisäävä vaikutus? Nämä ovat olleet vaikeita kysymyksiä geriatriassa. Satunnaistettuja vertailututkimuksia ei ole tulossa, joten näyttöä pitää hakea havainnoivista pitkittäistutkimuksista.

Kaisu Pitkälä

Riittäisikö reumapotilaan hydroksiklorokiiniannos COVID-19-taudissa?

Monet asiantuntijat ja presidentti Trump ovat viime aikoina keskustelleet klorokiinista COVID-19-taudin hoidossa. Klorokiini on vanha malarialääke, jolla on paljon haittavaikutuksia. Reumasairauksien hoitoon on vakiintunut paremmin siedetty hydroksiklorokiini. Tutkijat halusivat selvittää, päästäänkö lääkkeen tavanomaisilla annoksilla lääkepitoisuuteen, jolla in vitro -tutkimuksissa on saavutettu 50-prosenttinen SARS-CoV-2-virusinhibitio (EC50).

Markku Kauppi

Kun tutkimuksesta tulee ase

Esijulkaisuja käytetään misinformaation ja salaliittoteorioiden polttoaineena, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Johanna Vehkoo

”Ojasta noustaan”

Päätoimisilla yksityislääkäreillä on arvioitu vastaanoton potilasmäärien vähentyneen noin 30–60 prosenttia, kirjoittaa Kia Pelto-Vasenius.

Kia Pelto-Vasenius

Biosimilaarien käyttöönotossa pallo on lääkäreillä

Tämänvuotisessa lääkemääräyspalautteessaan Kela kiittää biosimilaareja määränneitä lääkäreitä.

Päivi Ruokoniemi, Katariina Klintrup, Helena Kastarinen, Sari Helminen, Leena Saastamoinen, Janne Leinonen

Ei vaikutusta eikä eroa – ei oikeaa tilastollista päättelyä

Miten tulkitaan tilannetta, kun tilastollista merkitsevyyttä ei havaita? Hyvä tapa on hyödyntää luottamusvälejä.

Aleksi Reito