Miten suhtautua mikrohematuriaan?

Näkymättömän verivirtsaisuuden, mikrohematurian, toteaminen perustuu liuskatestihavaintoon tai virtsanäytteen sedimentin mikroskopointiin. Sen syyn selvittämisestä vallitsee suuri erimielisyys: kansainvälisten suositusten kirjo ulottuu kystoskopiasta ja TT-urografiasta ohjeeseen olla tutkimatta lainkaan.

Ossi Lindell

Kollega Salokankaalle

COVID-19-pandemia on ihmiselle uudenlaisen viruksen aiheuttama pandemia. Alkuvaiheessa viruksen luonteesta, taudin tartuntaherkkyydestä, hoidosta ja riskiryhmistä oli erittäin vähän tutkittua tietoa.

Kati Myllymäki

Kohdunpoiston jälkeinen alavatsakipu

Täydentäisin professori Jorma Paavosen tämän vuoden alussa julkaistua katsausta (SLL 1–2/2020) (1) yhdellä asialla.

Eero Saarela

Ikä ja koronakuolleisuus – pari lisäkysymystä

Kollega Timo Muhonen esitti avoimessa kirjeessä (SLL 21/2020) useita yksilöityjä kysymyksiä, joihin THL ei tosin vastannut selkeästi (1,2).

Raimo K. R. Salokangas

Maailman terveysjärjestöllä poikkeuksellinen yleiskokous

Työterveyslaitoksen emeritus-pääjohtaja kirjoittaa Maailman terveysjärjestön poikkeuksellisesta yleiskokouksesta.

Jorma Rantanen

Kansanterveyden seurantajärjestelmät avain parempaan valmistautumiseen

COVID-19-pandemian ehkäisyssä ja hallinnassa ovat käytössä pitkälti samat keinot kuin jo espanjantaudin ja tuberkuloosin aikoina. Toki viruksen rakenteen selvittäminen sekä testien ja ­rokotteiden kehittäminen ovat uudella tasolla. Mutta pandemia on osoittanut havainnointijärjestelmien puutteet.

Harri Vainio

Monisairastavuusmittarien ominaisuudet on syytä tuntea

Noin kaksi kolmasosaa 65–75-vuotiaista on monisairaita, 85 vuotta täyttäneistä jo neljä viidestä. Aiemmin geriatriassa huomio on kiinnittynyt vahvasti toimintakyvyn arviointiin, koska sillä on suuri merkitys kuntoutustarpeen ja ennusteen kannalta. Viime vuosina monisairastavuuden ja diagnoosien merkitys on kuitenkin kokenut uuden renessanssin. Monisairastavuuden mittareita kuolleisuuden määrittäjänä on nyt arvioitu systemoidussa katsauksessa.

Kaisu Pitkälä

Magneettikuvaus paljastaa, onko laskimotukos uusi vai vanha

Uudet laskimotukokseen viittaavat oireet jo kertaalleen sairastuneessa alaraajassa ovat tyypillinen päivystysongelma. Syviin laskimoihin jää tukoksen jälkeen kaikututkimuksella vaikeasti tulkittava maasto, ja uuden tukoksen erottaminen on usein vaikeaa. Nykyaikana tämä johtaa lähes poikkeuksetta varmuuden vuoksi hoitamiseen ja todennäköisesti pysyvään antikoagulaatioon. Magneettikuvaus osoittautui tarkemmaksi menetelmäksi.

Marko Vesanen

Lääkepallo on turvallinen sepelvaltimotaudin hoidossa

Sepelvaltimoahtaumien pallolaajennushoidossa käytetään yleensä verkkoputkea tukemaan laajennettua ahtaumakohtaa. Verkkoputkesta vapautuu lisäksi suonen seinämään uudelleenahtaumista ehkäisevää lääkettä. Aina ei hoidossa tarvita verkkoputken tukea, ja ahtautumista ehkäisevää paklitakselia saadaan suonen seinämään pelkän lääkepallon avulla. Laajan meta-analyysin perusteella lääkepallohoito on turvallista myös pitkäaikaisseurannassa.

Juhani Airaksinen

Avaavan lääkkeen liikakäyttö lisää astman pahenemisvaiheiden ja kuoleman riskiä

Lyhytvaikutteisen avaavan lääkkeen säännöllisen käytön on arveltu lisäävän keuhkoputkien supistumisherkkyyttä ja sitä kautta pahenemisvaiheiden riskiä. Tutkijat selvittivät asiaa Ruotsin kansallisista rekistereistä, ja liikakäyttö osoittautui vaaralliseksi.

Heikki Ekroos