Lyhyesti: Monilääkeresistentin tuberkuloosin hoidossa onnistuminen

Britanniassa selvitettiin monilääkeresistentin tuberkuloosin hoidon onnistumista 90 potilaan aineistosta vuosilta 1996-97. Enemmistö oli miehiä (72 %), 57 % oli syntynyt ulkomailla, 62 % oli saapunut maahan yli viisi vuotta aiemmin ja 49 %:lla (78:sta potilaasta tietoa) oli ollut aiemmin tuberkuloosi. Eloonjäämisanalyysiin oli riittävästi tietoa 82 potilaasta. 20 niistä, jotka olivat kuolleet (n = 27) seurantajakson lopulla, oli menehtynyt nimenomaan tuberkuloosiin. Immuunivajaus altisti 9-kertaisesti kuolemalle, samoin kasvava ikä (10 lisävuotta kaksikertaisti riskin). Jos kolmen lääkkeen antamisessa oli epäonnistuttu, lyhensi tämä myös elinaikaa. Kaiken kaikkiaan ennuste oli kehnompi kuin aiemmissa tutkimuksissa. Vaatimukset terveydenhuoltojärjestelmälle ovat kovat, jotta hoidossa onnistuttaisiin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Velvoiteavohoito vähentää rikollisuutta

Suomessakin on keskusteltu henkirikokseen syyllistyneiden ja vakavasta mielenterveydenhäiriöstä kärsivien velvoittavasta psykiatrisesta avohoidosta ja sen mahdollisuuksista uusintarikollisuuden vähentäjänä. Amerikkalaisessa tutkimuksessa todettiin, että velvoitehoitoon määrättyjen syyllistyminen rikoksiin oli vähäisempää kuin velvoittamattomaan hoitoon siirtyneillä. Jokainen velvoitehoitokuukausi vähensi rikokseen syyllistymisen riskiä. Velvoitehoidon myönteinen vaikutus välittyi paremman lääkehoidossa pysymisen, vähentyneen huumeidenkäytön ja vähentyneiden väkivaltatilanteiden kautta. Näyttö velvoitehoidon puolesta on siis varsin vahvaa.

Raimo Kr Salokangas

Katetrihoito obstruktiivisessa hypertrofisessa kardiomyopatiassa

Vain pienelle osalle hypertrofista kardiomyopatiaa sairastavista potilaista kehittyy kirurgista hoitoa vaativa vasemman kammion ulosvirtauskanavan ahtauma. Ahtauman aiheuttava kammioiden väliseinän tyven paksuntuma voidaan ohentaa ruiskuttamalla alueen verenkierrosta huolehtivaan sepelvaltimon sivuhaaraan pieni annos alkoholia ja aiheuttamalla siten kontrolloitu sydäninfarkti.

Juhani Airaksinen

Psykoosipotilaan hätätila

Aluesairaalan päivystykseen tuotiin 35-vuotias skitsofreniaa sairastava mies, joka oli alkanut nähdä harhoja, kärsinyt kolme päivää ripulista ja korkeasta kuumeesta (39 C) sekä sydämentykytyksestä (150/min). Hänen lääkityksenään olivat natriumvalproaatti ja klotsapiini. Tutkittaessa potilas oli sekava, hiestä märkä, takykardinen. Niska- tai lihasjäykkyyttä ei todettu, eikä statustutkimuksessa ollut muitakaan selviä viitteitä sairauden syystä. Laboratoriotutkimuksissa nähtiin leukosytoosi, kohonneet transaminaasiarvot sekä normaali kreatiinikinaasiarvo. Huumeseula oli negatiivinen eikä muissa laboratoriotutkimuksissa ollut merkittävää. Potilaalle aloitettiin kuumelääkkeeksi parasetamoli ja ibuprofeeni. Sinustakykardian takia hänelle annettiin suoneen 5 mg metoprololia. Tämän jälkeen potilaan verenpaine romahti (50/30 mmHg) ja hän alkoi kouristella. Nesteyttämällä ja diatsepaamilla tila korjautui ja potilas siirrettiin yliopistosairaalaan. Lääkitykset lopetettiin ja viiden päivän kuluttua potilas oli toipunut ja oireeton.

Pekka Leinonen

Tarvitaanko eturauhasbiopsiassa puudutusta?

Valveutuneisuus eturauhassyövän vaaroista ja seerumin PSA:n mittaus oireettomiltakin potilailta on johtanut eturauhasbiopsioiden nopeaan yleistymiseen. Koepalojen otto eturauhasesta on aiheellinen, jos tuseeraus- tai kaikuitutkimuslöydös on epäilyttävä tai seerumin PSA-arvo koholla. Antibioottisuojassa ultraääniohjauksessa ns. karkealla neulalla tapahtuva näytteiden otto on kohtalaisen vaaraton, mutta monille, varsinkin nuoremmille potilaille epämiellyttävä. Vaikutelma korostuu siitä, että viime aikoina on diagnostiikan tarkentamiseksi kaksinkertaistettu näytteiden lukumäärä kuudesta kahteentoista. Silloin tällöin sattuu, että ensimmäinen näyte ei anna syöpädiagnoosia, mutta epäily karsinoomasta jatkuu tai vahvistuu. Uuden näytteen otto katsotaan tarpeelliseksi. Näissä tilanteissa potilaan suhtautuminen riippuu ensimmäisen kerran kokemuksista.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Atavistiset peptidit vähissä atoopikon ihossa

Antimikrobiset peptidit ovat luontaisen vastustuskyvyn keskeisiä vaikuttajia elollisilla, hyönteisistä ihmisiin. Niitä on tunnistettu jo yli 500. Ihmisillä tärkeimmät ovat defensiinit ja katelisidiinit. Kumpaakin erittävät mm. ihon keratinosyytit. Sekä immunohistokemia, kudosekstraktien analyysi että geeniekspressiotutkimukset RT-PCR:llä osoittivat runsaasti beeta-defensiinia ja katelisidiinia psoriaatikon ihossa, mutta hyvin vähän atooppisessa ekseemassa. Syynä voisi olla interleukiinien 2 ja 13 runsaus atooppisessa ihossa, sillä ne estävät ainakin defensiinin syntymistä. Peptidien yhdistelmä tappoi myös koeputkessa S. aureuksen. Voi siis olla, että näillä peptideillä on osansa siihen, että atooppiseen ihottumaan iskee stafylokokki-infektio useammin kuin psoriaatikon ihoon.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Allopurinoli parantaa endoteelin toimintaa sydämen vajaatoiminnassa

Kihti vaivaa varsin usein sydämen vajaatoimintapotilaita ja virtsahapon kertymisellä näyttäisi olevan yhteyttä sydänkuolleisuuteen. Brittitutkijat päättivät katsoa, miten allopurinoli vaikuttaa endoteelin toimintaan, koska endoteelin toiminta on häiriintynyttä sydämen vajaatoiminnassa. Ehkä yllättäenkin tämä oksidatiivista stressiä vähentävä ksantiinioksidaasin estäjä paransi merkittävästi endoteelin toimintaa 11:n keskivaikeaa vajaatoimintaa sairastavan potilaan aineistossa. Jatkotutkimuksia on kuulemma luvassa siitä, parantaako tämä vanha, halpa lääke myös potilaiden suorituskykyä tai jopa vähentää sydäntapahtumia.

Juhani Airaksinen

Novartis laajentaa tutkimustoimintaansa Bostoniin

Novartis laajentaa tutkimustoimintaansa Sveitsin Baselista Yhdysvaltoihin Bostoniin. Tutkimus työllistää nyt 2 800 henkilöä ja kun Bostonin keskus aloittaa toimintansa vuoden 2003 aikana, nousee määrä noin 3 500 henkilöön. Tutkimuksen menoarvio on tällöin noin 2 miljardia euroa.

Åke Landqvist

Terveyskeskusten päivystys

Terveyskeskusten päivystyksessä on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut erittäin suuria muutoksia. Erityisesti yöaikainen päivystys on kautta maan keskittynyt sairaaloihin. Terveyskeskusten yöaikaisesta päivystyksestä vastaavat sairaalat ensisijaisesti omalla työvoimallaan. Keskussairaaloiden yhteyteen on kuitenkin perustettu jo kolme sellaista päivystyspistettä, joiden lääkärityövoimasta huolehtivat alueen terveyskeskuslääkärit. Lisäksi useissa sairaanhoitopiireissä on valmisteilla samanlaisia päivystysjärjestelmiä. Toinen yleistyvä ilmiö on lääkärityövoimaa välittävien reppufirmojen lisääntyminen päivystyksen toteutuksessa sekä edellä mainitunlaisissa päivystysjärjestelyissä että terveyskeskusten itse järjestämän päivystyksen toteutuksessa.

Mikko Kangas, Olli Meretoja, Mikko Murtonen, Outi Vanha-Kämppä

Iäkkäiden kaatumisvammojen akuuttihoidon kustannukset

Iäkkäille henkilöille sattuu paljon lääkärin hoitoa vaativia kaatumisvammoja. Vuonna 2000 akuuttia sairaalahoitoa vaatineiden vammojen kustannukset olivat 39 miljoonaa euroa ja lonkkamurtumien osuus niistä oli 82 %. Tutkimuksessa arvioitiin 65 vuotta täyttäneiden kaatumisvammojen akuutin sairaala- ja avohoidon kustannukset vuonna 2000 ja kustannusten ennusteet vuoteen 2030. Iäkkäiden henkilöiden kaatumisvammojen ehkäisyyn ja kustannusvaikuttavuuden tutkimiseen on aihetta.

Maarit Piirtola, Juho Akkanen, Harri Sintonen, Raimo Isoaho, Olli-Pekka Ryynänen, Sirkka-Liisa Kivelä