Lyhyesti: Äiti on oikeassa: syö kalaa niin viisastut

Ranskassa tehdyssä väestötutkimuksessa oli mukana yli 1 600 iäkästä henkilöä, joiden terveyttä seurattiin seitsemän vuotta. Henkilöt, joille seurannan aikana ilmaantui dementia, söivät merkitsevästi vähemmän kalaa kuin ne, joiden aivotoiminta säilyi hyvänä. Henkilöillä, jotka eivät koskaan syö kalaa, on noin viisinkertainen riski sairastua mihin tahansa dementiaan tai Alzheimerin dementiaan verrattuna niiden riskiin, jotka syövät kalaa päivittäin. Lihan syönti ei suojaa dementialta eikä aiheuta sitä tämän tutkimuksen mukaan. Kala kunniaan!

Robert Paul

Lyhyesti: Synnytyksen jälkeistä depressiota voidaan ehkäistä psykoterapialla

Ranskalaisessa vertailututkimuksessa selvitettiin, miten raskauden aikana annettu kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia vaikutti synnytyksen jälkeisen depression puhkeamiseen ja miten synnytyksen jälkeen annettu psykoterapia vaikutti depressiosta toipumiseen. Tutkittaviksi valittiin äitejä, joilla raskauden aikana ilmeni depressiivisiä oireita. Psykoterapiaa saaneilla äideillä ilmeni synnytyksen jälkeen depressiota vähemmän kuin verrokeilla (48 % vs 30 %). Lisäksi synnytyksen jälkeen masentuneet mutta kotikäyntien yhteydessä psykoterapiaa saaneet toipuivat nopeammin kuin ilman terapiaa jääneet. Äidit kokivat neuvolakäyntien ja kotikäyntien yhteydessä annetun psykoterapian myönteiseksi ja sillä voitiin ehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta.

Raimo Kr Salokangas

Urheilijan kammiolisälyönnit ja äkkikuoleman vaara

Urheiluun liittyvät äkkikuolemat saavat suurta julkista huomiota ja lisäävät maallikoiden mielikuvia liikunnan vaaroista.

Juhani Airaksinen

Hermo-verisuonipunoksen säästäminen prostatektomiassa

Radikaaleissa prostatektomioissa keskimäärin lähes 30 %:ssa kasvain ulottuu resektiopintaan. Näissä tilanteissa riski biokemiallisen, paikallisen tai levinneen eturauhassyövän kehittymisestä on selvästi tavallista suurempi. Tosin radikaaliin prostatektomiaan tulevista potilaista yhä suuremmalla osalla tauti diagnosoidaan seerumin suurentuneen PSA:n perusteella, jolloin positiivinen resektiopinta on selvästi epätodennälöisempi kuin diagnoosin perustuessa jo tunnettavissa olevaan kasvaimeen.

Ossi Lindell

Keuhkoklamydia altistaa hengitysteiden muille sairauksille

Länsinaapurissa on selvitetty Kopparbergin alueella, miten Chlamydia pneumoniae -infektion sairastaminen vaikuttaa muuhun myöhempään hengitystieoireistoon ja mm. metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin tai indikaattoreihin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Leptiini - uusi verisuonisairauksien vaaratekijä?

Ylipaino lisääntyy epidemian tavoin länsimaissa. Lihavuuteen liittyy monia perinteisiä valtimotautien vaaratekijöitä. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota myös leptiiniin, rasvasolujen tuottamaan peptidihormoniin, jonka epäillään myös selittävän ylipainoon liittyvää valtimosairauksien vaaraa. Tutkimusten mukaan leptiini saattaa jäykistää verisuonia, vaikuttaa haitallisesti endoteelin toimintaan, lisätä sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja nostaa verenpainetta...

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Lisämaustetta keuhkoahtaumataudin lääkehoitojen keitokseen

Melko suuresta, 691 COPD-potilaan aineistosta tutkittiin, auttaako flutikasonin ja salmeterolin yhdistelmä paremmin kuin samat aineet yksin. Lääkkeet annettiin Diskuksella kahdesti päivässä; flutikasonin kerta-annos oli 500 myyg ja salmeterolin 50 myyg. Ennen lääkitystä mitattu FEV1 nousi yhdistelmälääkityksellä tehokkaimmin, samoin lääkityksen jälkeinen FEV1. Myös hengenahdistusta mittaavaan indeksiin yhdistelmän teho oli parempi kuin erillisten lääkitysten. Kaikissa vertailuissa lumevaihtoehto oli kehnoin. Tutkijoiden päätelmät olivat optimistisia: yhdistelmä parantaa keuhkoahtaumapotilaan vointia ja vähentää hengenahdistusta. Täytyy kuitenkin muistaa steroiditutkimuksista tässä taudissa saadut osin kehnot tulokset - eli lisätutkimusta tarvitaan. Tosin osa potilaista saa huomattavaa hyötyä steroideista, joten hoitokokeilu lienee usein aiheellinen.

Hannu Puolijoki

Lääkärien arviot terveyskeskusten toimivuudesta Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 -tutkimus II

Terveyskeskuksen toimivuus vaikuttaa oleellisesti lääkärien työviihtyvyyteen. Toimivuuteen vaikuttavat mm. yhteistyö terveyskeskuksen eri työntekijäryhmien välillä, sijaisten saatavuus, vastuuväestön koko, terveyskeskuksen johtamistyyli ja lääkärien täydennyskoulutusmahdollisuudet. Terveyskeskuslääkärit arvioivat terveyskeskuksen toimivuutta 24-kohtaisella kysymyksellä, joka kuului Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 -tutkimukseen. Parhaat toimivuusarviot saivat ne terveyskeskukset, joissa oli yleislääketieteeseen erikoistuneita lääkäreitä, vastuuväestön koko oli kohtuullinen ja yhteistyö eri työntekijäryhmien välillä toimi hyvin.

Arto Vehviläinen, Jorma Takala, Outi Haggren, Tuuli Vihola, Esko Kumpusalo

Mikä nuoren lääkärin työssä uuvuttaa ja kyynistää?

Nuorten lääkärien työ-uupumus on yleistä. Noin kaksi kolmasosaa nuorista mieslääkäreistä oli kyynistyneitä ja lähes yhtä moni koki myös uupumusasteista väsymystä. Nuorista naislääkäreistä kyynistyneitä oli joka toinen ja uupumusasteista väsymystä oli lähes kolmella neljästä. Työuupumukseen oli yhteydessä riittämättömäksi koetut työvalmiudet, liian suuri työsidonnaisuus, tyytymättömyys ammatinvalintaan, pelko valituksen, kanteen tai syytteen kohteeksi joutumisesta, huonot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, fyysisen väkivallan tai uhkailun pelko ja liian vähäiset konsultaatiomahdollisuudet.

Saara Töyry, Leena Nykänen, Pirjo Manninen, Kimmo Räsänen, Santero Kujala, Kaj Husman

Oikaisu artikkeliin: Hengitysapuvälineiden käyttö Suomessa I

Lääkärilehdessä 48/2002 ilmestyneessä artikkelissa Päivi Hämäläinen, Anne Pietinalho ja Kaisa Puttonen Hengitysapuvälineiden käyttö Suomessa I kuvion 1 käyrissä oli virhe. Julkaisemme tässä kuvion uudelleen oikeassa muodossa.

Päivi Hämäläinen, Anne Pietinalho, Kaisa Puttonen