Myös pieni annos perinteistä masennuslääkettä tehoaa

Serotoniiniselektiivisten ja muiden uusien masennuslääkkeiden käyttö on nopeasti yleistynyt. Tärkeä syy tähän ovat perinteisten trisyklisten masennuslääkkeiden hankalat sivuvaikutukset. Sivuvaikutusten välttämiseksi lääkärit usein määräävät potilailleen suositeltuja pienempiä päiväannoksia, vaikka tutkimuksissa tätä ei ole pidetty asianmukaisena hoitona.

Raimo Kr Salokangas

Miksi lääkärit lähtevät terveyskeskuksesta? Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002-tutkimus III

Työn pakkotahtisuus ja kiire, erikoistumisen tarve ja uusi työpaikka muualla ovat tärkeimpiä syitä miksi lääkärit jättävät terveyskeskuksen. Lähes neljäsosa kyselyyn vastanneista noin 2 400 lääkäristä ei enää työskennellyt terveyskeskuksessa. Vain yksi neljäsosa lähteneistä olisi mielestään jaksanut terveyskeskustyössä eläkeikään saakka, vaikka kolme neljäsosaa ilmoitti pitäneensä terveyskeskustyöstä. Lähteneistä lääkäreistä joka kolmas piti valikoitujen potilaiden tutkimista mielenkiintoisempana ja joka kolmas näytti taipumuksiltaan soveltuvan paremmin sairaalatyöskentelyyn kuin perusterveydenhuoltoon.

Arto Vehviläinen, Jorma Takala, Outi Haggren, Hanna-Maria Roitto, Esko Kumpusalo

Terveydenhuollon ammattilaisten tietotekniikka- ja tietoturvavalmiudet

Informaatioteknologia on tuonut uusia mahdollisuuksia palvelujen tuottamiseen myös terveydenhuollossa. Tietotekniikan käyttö vaatii kuitenkin uutta ajattelutapaa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Kuopion yliopistossa toimivassa SHIFTEC-tutkimusyksikössä on aloitettu tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttäjien näkemykset valmiuksistaan käyttää informaatioteknologiaa. Tutkimuksen tuloksena tullaan myös esittämän loppukäyttäjäehtoinen, julkisen avaimen menetelmiin perustuva malli terveydenhuollon tietoturvaratkaisuksi. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tuloksissa korostuu erityisesti tietojärjestelmien laaja käyttö työpaikoilla sekä koulutuksen määrä, joka koetan vähäiseksi.

Aapo Immonen, Pekka Ruotsalainen, Kaija Saranto, Pekka Turunen

Talouslama ja sairauslomat

Vuosittain alkaneiden sairauspäivärahakausien kokonaismäärä väheni pahimman laman aikana 1990-luvun alkupuoliskolla noin kolmanneksella, mutta sen jälkeen määrä kääntynyt hitaaseen kasvuun. Väheneminen johtui suurelta osin tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi myönnettyjen sairauslomien vähenemisestä. Mielenterveyshäiriöiden vuoksi myönnettyjen sairauslomien määrä alkoi naisilla kasvaa heti laman alettua ja miehilläkin laman mentyä ohi 1990-luvun loppupuolella. Sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien vuoksi myönnettyjen sairauslomien määrällä ei näytä olleen selvää yhteyttä lamaan, vaan niiden määrä on laskenut tasaisesti jo yli 20 vuoden ajan.

Jouko K. Salminen

Onko verenpaineen vuorokausirekisteröinnistä hyötyä sydäntapahtumien ja -kuolleisuuden ennustamisessa?

Kohonneen verenpaineen diagnoosi ja hoidon seuranta perustuvat verenpaineen yksittäismittauksiin, mutta diagnostiikassa ja hoitovasteen arvioinnissa käytetään yhä useammin myös verenpaineen 24 tunnin rekisteröintiä potilaan normaalissa elinympäristössä. Yksiselitteisiä viitearvoja ja tulkintakriteerejä vuorokausirekisteröinnillä mitattujen verenpainearvojen soveltamisesta diagnoosi- ja hoitoratkaisujen perustaksi ei ole käytettävissä. Tärkeintä sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta olisi tietää, millä tavalla mitattu verenpainetaso kuvastaa parhaiten kohde-elinvaurioiden ja sydäntapahtumien vaaraa.

Jaana Jokiniitty, Mika Kähönen, Silja Majahalme, Martti Tuomisto, Väinö Turjanmaa

Sisäilman sieni-itiöt ja mykotoksiinit

Viime vuosina home on saanut huonoa mainetta julkisuudessa puhuttaessa rakennusten kosteusvaurioista ja ihmisten altistumisesta. Rakennusmateriaaleista mikrobiologisissa tutkimuksissa löydetyt mikrobit on tulkittu kannanotoilla löytyy hometta, ja tämän perusteella on usein tehty pitkällekin meneviä johtopäätöksiä homeitiöiden aiheuttamista terveysvaikutuksista niin työpaikalla kuin kotiympäristössä. Osa lääkäreistä joutuu työssään usein arvioimaan näiden mikrobien terveysvaaraa. Tässä katsauksessa tarkastellaan homesienten mahdollista terveyshaittaa nykytiedon valossa.

Eeva-Liisa Hintikka, Tapani Tuomi, Tom Johnsson, Kari Reijula

Missä vanhustenhoidossa näyttöä? Missä sudenkuopat?

Sosiaali- ja terveydenhuollon varoista käytetään kaksi kolmasosaa vanhustenhoitoon. Valtaosa tästä summasta menee erilaisiin vanhusten laitoshoidon ja hoivan kustannuksiin. Suurin osa iäkkäistä haluaisi kuitenkin elää kotonaan mahdollisimman pitkään. On siis sekä yhteiskunnan että yksilöiden etu ylläpitää ikääntyvän väestön toimintakykyä ja heidän edellytyksiään selviytyä kotona. Vanhustenhoidoista alkaa olla näyttöä sekä toimintakyvyn ylläpidon että laitoshoidon lykkäämisen suhteen.

Kaisu Pitkälä, Timo Strandberg

Lyhyesti: Harvinaiset keuhkosairaudet muuttuvat yhteistyöllä harvinaisemmiksi?

Vuonna 1993 perustettiin Groupe d'Etudes et de Recherche sur les Maladies "Orphelines" Pulmonaires (GERM"O"P) keräämään harvinaisista keuhkosairauksista suurempia aineistoja eri maiden, lähinnä ranskankielisten, keuhkokliinikkojen yhteistyöllä. Tuore esimerkki yhteistyön hedelmistä (Ranska, Belgia, Sveitsi) on julkaisu tuiki harvinaista idiopaattista akuuttia eosinofiilista pneumoniaa sairastavista 22 potilaasta. Siinä tuodaan esiin uusia diagnosoinnin ja hoidon näkökohtia, mm. bronkoalveolaarisen lavaation arvo. Sitäkin suurempi on yhteistyön arvo tällaisten ongelmien selvittämisessä, ja rekisterin laajenemista ranskankielisen alueen ulkopuolelle toivotaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Puhelinkontakti vähentää vanhusten itsemurhia

Pohjois-Italiassa tutkittiin puhelimitse annetun tuen vaikutusta vanhusten itsemurhiin. Terveyskeskuslääkärien tai sosiaalityöntekijöiden aloitteesta tarjottiin vanhuksille kahdesti viikossa tukea ja tarpeiden arviota sisältävä puhelinkontakti sekä ympärivuorokautinen mahdollisuus ottaa puhelimitse yhteyttä hälytyspalveluun. Kahden vuoden aikana puhelinpalvelua käyttäneistä naisista 2 (odotusarvo 12) ja miehistä 4 (odotusarvo 9) teki itsemurhan. Puhelintuki toimi erityisen hyvin naisilla, mutta näytti auttavan myös miehiä, vaikka vaikutus heillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Puhelinkontakti on tärkeä apukeino nykyaikana, kun yksinäisten vanhusten määrä kasvaa. Taas joudutaan kysymään, miten voidaan auttaa nimenomaan yksinäisiä miehiä.

Raimo Kr Salokangas

Postmenopausaalisten naisten raskaudet

Luovutettuja munasoluja käytettiin keinoavusteisessa lisääntymishoidossa aluksi auttamaan sellaisia nuoria naisia, joiden infertiliteetin syynä oli ennenaikainen menopaussi tai muista sairauksista johtunut munasarjojen toiminnan lakkaaminen. Varsin pian havaittiin myös postmenopausaalisten naisten raskauksien mahdollisuus luovutettujen munasolujen ja IVF-teknologian keinoin. Yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta hoidon riskit ja tulokset tässä potilasryhmässä ovat olleet epäselvät.

Pertti Kirkinen