Sydäninfarktin hoitokäytäntöjen, kustannusten ja vaikuttavuuden alueellinen vertailu Kohti kansallista hoidon vertaisarviointia ja kehittämistä

Sydäninfarktin hoidon hoitopäivät, kustannukset ja tulokset näyttävät laajan, rekisteripohjaisen tutkimuksen mukaan Suomessa vaihtelevan alueittain suuresti. Infarktipotilaiden kuolleisuus näyttää olevan pienempi alueilla, joilla ohitusleikkaus tai pallolaajennus on tehty varhaisessa vaiheessa. Hoitoilmoitusten kirjaamiskäytäntöjen puutteet haittaavat luotettavan vertailutiedon saamista. Silti rekisteritiedot tarjoa-vat hyvän lähtökohdan sairaanhoitopiirien toiminnan arviointiin ja vertailuun.

Unto Häkkinen, Ulla Idänpään-Heikkilä, Ilmo Keskimäki, Auvo Rauhala, Timo Klaukka, Eija Teitto

Syrjäytyneet kansalaiset vakuutuslääketieteen näkökulmasta

Suomessa käynnistetty projekti työkyvyttömyyseläkehakemusten laatimiseksi syrjäytyneille henkilöille perustuu ajatukseen, että he eivät muutoin välttämättä saa sosiaaliturvaa oikeasta järjestelmästä. Sosiaaliturvajärjestelmältä tämäm edellyttää yhtenäistä ratkaisukäytäntöä. Miten työkyvyttömyyskriteerit on nähtävä syrjäytyneiden tilanteessa?

Juhani Juntunen, Antti Huunan-Seppälä, Tiina Telakivi, Ilkka Taipale

Hyperkolesterolemian diagnosoinnin ja hoidon laiminlyönnistä parannuksentekoon

Kuusankosken terveyskeskuksessa kampanjoitiin kolesteroliseurannan tärkeyden puolesta. Vuosina 1994-2000 lisättiin riskipotilaiden kolesterolimittauksia ja lääkitystä. Sepelvaltimotauti- ja hyperkolesterolemiapotilaiden kolesteroliseuranta sekä lääkitys moninkertaistuivat seurannan aikana. Silti hoitotulos on vielä melko kaukana tavoitteesta.

Seppo K. Tuominen, Ere Hyppänen

Koetun terveydentilan kehitys Suomessa

16.11.2002 Helsingin yliopisto

Sami Heistaro

Kemo-immunoterapia pinnallisen virtsarakkosyövän hoidossa

15.11.2002 Helsingin yliopisto

Eero Kaasinen

Ruokatorven rauhassyövän epidemiologia, syntymekanismi ja hoito

15.11.2002 Helsingin yliopisto

Eero Sihvo

Rasvahiivojen luokitus täsmentyy

Jo vuosisadan ajan on tiedetty, että pityriasis versicolor eli savipuoli on ihmisen iholla elävien rasvahiivojen aiheuttama. Rasvahiivat voivat myös pahentaa atooppisen ja seborrooisen ekseeman oireita sekä aiheuttaa folli-kuliittia ja joskus jopa systeemisiä infektioita. Nykytietämyksen mukaan rasvahiivalajeja on seitsemän ja niitä kaikkia esiintyy suomalaisissa potilasnäytteissä. Malassezia globosa on yleinen pityriasis versicolorin aiheuttaja Euroopassa, kun taas systeemisiä infektioita aiheuttavat etupäässä Malassezia furfur ja Malassezia pachydermatis. Eri rasvahiivalajien ekologiaa iholla ja osuutta eri tauteihin ei vielä tunneta riittävästi, mutta uusien lajien erottaminen helpottanee niiden aiheuttamien tautien tutkimusta.

Hanna Ranta, Jouni Issakainen, Päivi Lintu

Akuutin eteisvärinäkohtauksen hoito

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Akuutti eteisvärinäkohtaus aiheuttaa monia oireita, jotka saavat potilaan herkästi hakeutumaan lääkärin hoitoon. Eteisvärinän hoidossa ryhmän IC rytmihäiriölääkkeet ovat syrjäyttäneet aiemmin varsin yleisesti käytetyn kinidiinin, ja sähköiseen rytminsiirtoon käytetään yhä yleisemmin bifaasisia defibrillaattoreita. Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus on muuttanut käsityksiämme eteisvärinäkohtauksen antikoagulaatiohoidosta. Katsauksessa esitellään akuutin eteisvärinäkohtauksen uusia hoitovaihtoehtoja ja annetaan käytännönläheisiä vinkkejä eteisvärinän akuuttihoitoon.

M J Pekka Raatikainen

Hypnoosin hermostolliset mekanismit ja kliininen käyttö Uusia tutkimustuloksia

Hypnoosin kliininen käyttö lienee hitaasti vapautumassa historiallisista rasitteistaan - mystiikan ja liikaa lupailevien markkinahypnotisoijien vaikutuksesta. Positroniemissiotomografia ja herätevastetutkimukset ovat viime vuosina antaneet lisää tietoa hypnoosin vaikutusmekanismeista. Eri hoitomuotoja vertailevat systemaattiset tutkimukset taas ovat antaneet hypnoosista hyvin myönteisen kuvan monissa operatiivisissa, yleislääketieteellisissä ja psykiatrisissa käyttötarkoituksissa. Hypnoosin mielekäs oikeudellinen käyttö on sen sijaan hyvin vähäistä.

Hannu Lauerma

Itsemurhaan altistavat kognitiiviset mallit

Pelkkä mielialan mataluus tai ahdistava elämäntilanne ei johda itsemurhaan. Negatiivisilla, omaa minää, muita ihmisiä tai tulevaisuutta käsittelevillä ajatussisällöillä on huomattava merkitys mielialan ja käyttäytymisen säätelyssä. Varhain kehittyneet kielteiset sisäiset mallit aktivoituvat kriittisissä elämänvaiheissa. Ajatukset, tunteet, käyttäytyminen ja taustalla olevat kognitiiviset skeemat vaikuttavat vastavuoroisesti toisiinsa. Erityisesti toivottomuusajattelu, negatiivinen minäkäsitys, yleistykset ja kognitiivinen jäykkyys altistavat itsemurhalle. Kognitiivisten vääristymien tunnistaminen ja ratkaisuvaihtoehtojen löytäminen jopa estävät itsemurhia.

Päivi Meretoja, Juhani Laakso