Tupakointi lisää keuhkotuberkuloosin riskiä

Intiassa voidaan tehdä laajoja epidemiologisia selvityksiä mm. tuberkuloosin tarttumisherkkyydestä. Ihmetystä on herättänyt se, miksi miesten tartuntariski (etenkin 15 ikävuoden jälkeen) on 2-4-kertainen naisten riskiin nähden. Tutkijat pohtivat, voisiko tupakointi selittää eroa, sillä Intiassa sitä harjoittavat lähes pelkästään miehet ja nimenomaan yli 15-vuotiaat. Asiasta tehtiin tapaus-verrokkitutkimus Tamil Nadun alueella.

Hannu Puolijoki

Aivokuoren epänomaali GABA syynä kuukautisvaivoihin?

Kuukautisia edeltävien psykofyysisten oireiden perimmäinen syy on epäselvä. Eniten on tutkittu sukupuolihormoneja, mutta kanadalaiset tutkijat paneutuivat niiden ohella myös aivojen yhden välittäjäaineen, gamma-aminovoihapon (GABA) pitoisuuden vaihteluun kuukautiskierron aikana. Aivokuoren GABA-pitoisuus mitattiin protonimagneettiresonanssispektroskopialla ja verinäytteistä määritettiin hormonipitoisuudet kuukautiskierron aikana.

Raimo Kr Salokangas

Leikkausmenetelmä vaikuttaa ohitusleikkausen jälkeisiin neurologisiin häiriöihin

Jotkut potilaat valittavat ohitusleikkauksen jälkeen muisti- tai keskittymiskyvyn häiriöitä. Tarkoissa neurologissa testeissä onkin todettu, että subkliiniset neurologiset häiriöt ja kognitiivisen toiminnan muutokset ovat leikkauksen jälkeen yleisiä. Sydän-keuhkokoneen käyttöä ja nousevan aortan pihditystä on useimmiten syytetty häiriöistä. Uusien tekniikoiden avulla leikkaus on kuitenkin yhä useammin mahdollinen ilman sydän-keuhkokonetta. Toisaalta valtimosiirteiden käyttö vähentää tarvetta kajota mahdollisesti hyvinkin skleroottiseen nousevaan aorttaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Aiheuttaako inhalaatiosteroidihoidon keskeyttäminen pulmia keuhkoahtaumataudissa?

Hollannissa tutkittiin inhalaatiosteroidihoidon keskeyttämisen vaikutuksia COPD-potilailla. Aineistoon kuului 244 henkilöä ja he käyttivät flutikasonia 1 000 myyg/pv (sic!) neljän kuukauden ajan, jonka jälkeen 123 satunnaistettiin jatkamaan steroidia ja 121 lumelääkitykseen kuuden kuukauden ajaksi. Vähintään yksi pahenemisvaihe tuli steroidihoitoa jatkaneista 47 %:lle ja lumehoidossa olleista 57 %:lle. Lumeryhmässä oli enemmän äkillisiä pahenemisia heti vaihdoksen jälkeen (suhteellinen riski 4,4). Myös oirekyselyssä aktiivilääkitystä jatkaneet selviytyivät selvästi paremmin. Tärkeää olisi pystyä tunnistamaan ne, joilla inhalaatiosteroidista on todella etua.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Alkoholistin masennus ei johdu pelkästään alkoholista

Alkoholistien masennus on usein selitetty alkoholin aiheuttaman intoksikaation ja sitä seuranneen vieroitustilan aiheuttamaksi ja hoitokin on suositeltu aloitettavaksi vasta, kun vieroitusoireet ovat poissa. Amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin raittiiden tai lähes raittiiden alkoholistien masentuneisuutta. Tupakoivat ja lääkkeitä käyttävät suljettiin pois tutkimuksesta. Aiempi alkoholiriippuvuus lisäsi masennustilan riskiä normaaliin verrattuna 4-kertaisesti eivätkä muut tekijät selittäneet tätä yhteyttä. Valtaosa tutkittavista ei ollut käyttänyt alkoholia kahteen vuoteen, joten intoksikaatio ja vieroitusoiretila eivät voineet selittää tuloksia. Tutkijat toteavatkin, että alkoholistin tai alkoholiriippuvaisen masennus ei läheskään aina johdu alkoholinkäytöstä. Näillä kahdella häiriöllä voi olla jokin yhteinen altistava tekijä.

Raimo Kr Salokangas

Sosiaalipalveluyritysten kasvu vauhdikasta: Liikevaihto ja yritysten määrä liki kolminkertaistuneet

Sosiaalipalveluyrittäjyyden ripeän kasvun taustatekijöitä ovat väestön ikääntyminen, julkisten palvelujen alasajo sekä jatkuvasti lisääntyvä avohoito. Alan yritysten määrä ja liikevaihto ovat lähes kolminkertaistuneet vuodesta 1995 vuoteen 2000.

Ulla Toikkanen

Voiko pieni pärjätä - kokemuksia järjestelmällisestä terveydenhuollon kehittämisestä

1990-luvun loppupuolella Lammin-Tuuloksen terveyskeskuksen johto oli vakiintumaton, ja peruskunnilta puuttui yhteinen näkemys siitä, miten terveystoimi tulisi järjestää. Vuonna 2000 aloitettiin järjestelmällinen perusterveydenhuollon kehittämistoiminta ja peruskunnissa tiedostettiin terveydenhuollon johtajuuden merkitys. Kehittämisprojektia toteutetaan tiimityömenetelmällä, jossa jokaisella työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä sisältöön. Projektin ansiosta sekä henkilökunnan työtyytyväisyys että asiakkaiden tyytyväisyys terveyspalveluihin ovat parantuneet. Perusterveydenhuollon kehittäminen näyttää myös vähentävän erikoissairaanhoidon käyttöä.

Pekka Arvio, Airi Kiimalainen, Marina Erhola

Liikuntavammat ja niiden ehkäisy

Liikuntatapaturmat ovat suurin vammoja aiheuttava tapaturmaluokka Suomessa. Liikuntatapaturmien ehkäisyn tulisi perustua eri lajeissa syntyvien tyyppivammojen syiden, riskitekijöiden ja syntymekanismien tuntemukseen sekä edelleen satunnaistettujen ja kontrolloitujen tutkimusten perusteella tehokkaiden ehkäisykeinojen valintaan. Valmentajilla, tuomareilla, fysioterapeuteilla ja lääkäreillä on ratkaiseva rooli runsaasti harmia aiheuttavien liikuntavammojen torjunnassa.

Jari Parkkari, Pekka Kannus, Urho Kujala, Mika Palvanen, Markku Järvinen

Lapsena tehty valtasuonten transpositioleikkaus ja nykyinen elämänlaatu ja -tilanne

Valtasuonten transpositio on vaikea synnynnäinen sydänvika, joka korjataan leikkauksella varhaislapsuuden aikana. Kyselytutkimuksessa selvitettiin potilaiden elämänlaatua ja sosiaalista selviytymistä, kun he olivat vähintään 16-vuotiaita. Vaikka osa nuorista vietti samanlaista normaalia elämää kuin muutkin ikätoverinsa, on tietyillä elämänlaadun osa-alueilla kuitenkin selkeästi nähtävissä eroja normaaliväestöön verrattuna. Viisi nuorta oli niin sairasta, etteivät he opiskelleet tai olleet työssä. Kirjoittajat korostavat, että on tärkeä tiedostaa sydämen toiminnan mahdollisesti huonontuvan vuosien kuluessa ja seurantaan sekä esim. ammatinvalintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Helena Hämäläinen, Christian Johansson, Tuula Toikka, Harri Sintonen, Henrik Ekblad, Heikki Sairanen, Eero Jokinen

Reflektorinen sympaattinen dystrofia Tunnista ajoissa suhteettoman kipeän, huonoliikkeisen, turvonneen käden sairaus

Reflektorinen sympaattinen dystrofia (RSD) eli complex regional pain syndrome-1 (CRPS I) on raajan kipuoireyhtymä, johon liittyy toiminnan huononeminen ja autonomisen hermoston säätelyhäiriö. RSD liittyy yleensä vammoihin, usein distaaliseen radiusmurtumaan. Oireyhtymässä kipu lisääntyy suhteettoman suureksi vamman laatuun nähden, käden nivelet turpoavat, niiden liike vaikeutuu ja iho on lämmin, kuiva ja punoittava. Paras tapa hoitaa RSD:tä on estää se varmistamalla mahdollisimman aikainen ja riittävä mobilisaatio, kipulääkitys ja lääkinnällinen kuntoutus. Vaikeissa tapauksissa tarvitaan aina sairaalahoitoa.

Martti Vastamäki