Opiaattiriippuvuuden näyttöön perustuva hoito ja lääkärin etiikka

Lääkärinvala velvoittaa käyttämään tutkimustiedon ja kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä, kunnioittamaan potilaan tahtoa ja täyttämään lääkärin velvollisuuden jokaista kohtaan. Tiedon lisääntyessä valan noudattamisen pitäisi olla entistä helpompaa, mutta esteenä ovat usein asenteet ja rahan puute. Lyhyet vieroitushoidot on osoitettu opiaattiriippuvaisen potilaan kokonaiskuntoutumisen kannalta tehottomiksi, mutta silti niitä käytetään suomalaisessa päihdehoidossa. Toisaalta korvaushoitoon opiaattiagonisteilla on meillä suhtauduttu torjuvasti, vaikka tieteellinen näyttö sen tehosta on vahva. Asenteiden ja tieteellisen näytön välinen kuilu on johtanut eettiseen ongelmaan, joka ulottuu yksittäisistä potilastapauksista asiantuntijoihin, virkamiehiin ja päätöksentekijöihin.

Mikko Salaspuro

Aleksitymian pysyvyys - uutta tietoa

Aleksitymiaa, kyvyttömyyttä tunnistaa ja kuvata omia tunteita, pidettiin alun perin pysyvänä persoonallisuudenpiirteenä. Tämä käsitys on kuitenkin pohjautunut varsin lyhyisiin seurantoihin ja pieniin sekä valikoituneisiin aineistoihin. Tuoreimmat yleisväestöstä ja depressiopotilaista tehdyt seurantatutkimukset kyseenalaistavat käsityksen aleksitymian pysyvyydestä. Niiden perusteella kyky tunnistaa ja kuvata tunteita voi korjaantua mm. masennuksen onnistuneen hoidon kautta.

Kirsi Honkalampi, Johannes Lehtonen, Heimo Viinamäki

Lyhyesti: Ammattiautoilu ei vaurioita välilevyä

Suomalaisesta kaksosrekisteristä löytyi 45 monotsygoottista kaksosparia, joista toinen parikki harjoitti ammattimaista autoilua, toinen ei. Ryhmien välillä oli yli viisinkertainen ero altistumisessa autolla-ajoon. Tämä ero ei kuitenkaan heijastunut mitenkään magneettikuvauslöydöksiin: molemmissa ryhmissä oli saman verran välilevyn rappeutumaa nimakavälistä riippumatta. Myös selkäoireita oli molemmissa ryhmissä saman verran. Tutkimus tukee viimeaikaisia, muilla menetelmillä saatuja tuloksia, joiden mukaan runsaskaan autolla-ajo ei vaurioita selän välilevyjä.

Robert Paul

Lyhyesti: Alveolaarisen proteinoosin hoitoon uusia näkökulmia

Pulmonaarinen alveolaarinen proteinoosi (PAP) on onneksi harvinainen sairaus, jossa keuhkorakkuloihin kertyy lipoproteiinimateriaalia. Viime vuosina on selvinnyt tämän yhteys nimenomaan hematopoieettisen kasvutekijän GM-CSF:n puutteeseen tai esimerkiksi vasta-aineiden takia huonoon toimintaan. Vaikean PAP:n hoitona on ollut koko keuhkon huuhtelu, työläs ja nukutusta vaativa temppu eikä riskitönkään huonokuntoisilla. Perusmekanismin selviämisen myötä kehittynevät myös spesifiset hoidot, mutta sitä odotellessa keuhkojen huuhtelumekanismien innovaatioita tervehditään ilolla. Nyt julkaistiin kuituoptisella tekniikalla suoritettavasta keuhkon osan eli lohkon huuhtelusta rohkaiseva raportti, mutta vain kolmen potilaan hoidosta. Havainto on kuitenkin sen verran merkittävä, että sille on omistettu artikkelin lisäksi pääkirjoitus.

Hannu Puolijoki

Lupaava rokote kondyloomavirusta vastaan

Kondyloomavirusinfektio (HPV) on varsin tavallinen yhdynnässä leviävä genitaalialueen ongelma. Viruksen alatyyppejä on tiedossa yli 30, ja niistä ongelmallisin HPV-16, joka on osallisena ainakin 50 %:ssa kohdunkaulan syövistä.

Pertti Kirkinen

Opioideja vaikean hengenahdistuksen hoitoon

Hengenahdistuksen ymmärtäminen, määrittely ja hoito on vaikeaa, luonnehtii Thoraxin pääkirjoituksen laatija. Ongelma on myös ikään kuin aliarvostettu, on sitten kyse keuhkosairauksien alasta, kardiologiasta tai palliatiivisesta lääketieteestä. Opioidien käyttö hoidossa on ollut vakiintunempaa palliatiivisella sektorilla, mutta systemaattista selvitystä asiasta ei liene juurikaan laajamittaisesti tehty.

Hannu Puolijoki

Lörpöttelevä potilas on myytti

Tutkimusten mukaan Yhdysvalloissa potilas saa keskimäärin 22 sekuntia aikaa esittää asiansa lääkärille, ennen kuin lääkäri keskeyttää. On arvioitu, että potilaan hoidolle keskeistä anamnestista dataa jää saamatta, jos tämä introitusvaihe jää kovin lyhyeksi. Toisaalta lääkärit kenties pelkävät, että jos alkupuheenvuoro saa velloa vapaasti, vastaanottoaika pitkittyy ja aikataulu menee sekaisin.

Robert Paul

Depersonalisaatio - kroonisesti ylireagoiva puolustusmekanismi

Deprsonalisaatiokokemuksella tarkoitetaan vierauden tilaa, jossa ihminen olevansa irrallaan tai erossa omasta mielestään tai ruumiistaan. Hän ikään kuin tarkkailee itseään tai reaktioitaan ulkopuolisena. Depersonalisaatiohäiriö luetaan neuroottisiin häiriöihin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Kolibakteerista entistä parempi proteiinitehdas

Bakteereita käytetään monien rekombinanttiproteiinien tuotantotehtaina. Bakteereilla on kuitenkin yksi merkittävä heikkous: ne eivät osaa glykosyloida eli liittää sokereita proteiineihin. Sokeriryhmät ovat välttämättömiä monien proteiinien biologisen tehon kannalta, ja siksi on jouduttu turvautumaan hankaliin eukaryoottisoluihin proteiinien tuottajina. Englantilainen tutkijaryhmä löysi yllättäen Campylobacter jejunista täydellisen glykosylaatiosysteemin. Ryhmä onnistui vielä siirtämään tarvittavat geenit kolibakteeriin ja näin entistä ehompi tehdas oli syntynyt.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Työolot vaikuttavat työntekijöiden mielialaan

Useat poikkileikkaustutkimukset ovat osoittaneet työhön liittyvän stressin korreloivan masennukseen. Toisaalta yksilölliset seikat, kuten persoonallisuuden neuroottisuus, altistavat sekä masennukselle että työn kokemiselle rasittavana. Sitä, missä määrin kyse on yksilöön, missä määrin työolosuhteisiin liittyvistä tekijöistä, selvitettiin ranskalaisen, sähkö- ja kaasualan yrityksen työntekijöihin kohdistuvassa kolmen vuoden seurantatutkimuksessa. Ensinnä todettiin, että heikko itsetunto ja taipumus vihamielisyyteen ennakoivat masennusoireiden voimistumista seuranta-aikana. Kun näiden persoonallisuuspiirteiden ja muiden sekoittavien tekijöiden vaikutus otettiin huomioon, masennusoireita ennakoivat työn korkea vaatimustaso ja huono sosiaalinen tuki työssä, mutta miehillä suuri päätöksenteon vapaus merkitsi masennusoireiden vähenemistä. Päätelmänä oli, että työntekijöiden masennustasoon vaikuttavat sekä persoonallisuuteen että työhön liittyvät tekijät.

Raimo Kr Salokangas