Lyhyesti: Aivovamma altistaa eliniäksi psyykkiselle häiriölle

Turkulaistutkijat seurasivat aivovammapotilaiden psykiatrista tilaa 30 vuoden ajan. Tässä tähän mennessä pisimmässä tutkimuksessa todettiin 48 %:lla jokin I akselin ja 62 %:lla II akselin (persoonallisuuden) häiriö. Yleisimpiä häiriöitä olivat masennus (27 %), alkoholin väärinkäyttö tai -riippuvuus (12 %), paniikkihäiriö (8 %) ja psykoottinen häiriö (7 %). Estynyt, paranoidinen ja skitsoidinen persoonallisuus olivat yleisimmät persoonallisuushäiriöt, mutta 15 %:lla oli orgaaninen persoonallisuuden muutos. Tämä pääkirjoituksessakin huomiota osakseen saanut tutkimus osoitti, että aivovamma altistaa psyykkiselle häiriölle vuosikymmenien ajaksi, joten seurantaan on aihetta.

Raimo Kr Salokangas

Henoch-Schönleinin purppuraa seurattava pitkään

Henoch-Schönleinin purppura on lapsille ilmaantuva autoimmuunisairaus, johon klassisesti liittyy kolme löydöstä: alaraajapurppura, munuaismuutos (glomerulonefriitti) vatsakipuineen sekä artriitti. Oireyhtymään liittyvän nefriitin pitkäaikaisseurannasta on vallalla eri käsityksiä, koska ei ole varmuutta siitä, kenelle kehittyy munuaisten vajaatoiminta. Kliinikkoa auttaa oululais-helsinkiläisenä yhteistyönä tehty selvitys, jossa seurattiin 52 potilasta aikuisuuteen asti; keskimääräinen seuranta-aika oli 24 vuotta (vaihteluväli 16-37 v).

Robert Paul

Lääkevahinkovakuutuksesta korvatut lääkevahingot vuosina 1990-2000

Vuosina 1990-2000 Lääkevahinkovakuutuspoolille jätettiin uusia lääkevahinkoilmoituksia noin 200 vuodessa, ja niistä vajaa puolet johti korvaukseen. Ylivoimaisesti eniten korvattavia vahinkoja aiheuttivat systeemisesti vaikuttavat infektiolääkkeet. Yleisimmät vahinkoa aiheuttaneet lääkeaineet olivat nitrofurantoiini, kefuroksiimi, klindamysiini, amoksisilliini ja karbamatsepiini. Suurin osa korvattavista vahingoista oli lieviä. Sekä lääkevahinkoilmoitusten määrä että korvaukseen oikeuttavien vahinkojen osuus on pysynyt vuodesta toiseen jokseenkin samana, ja voi olla, että edelleen osa lääkevahingoista jää ilmoittamatta.

Helena Gylling, Reima Palonen, Martti Mikkonen, Jyrki Särkämö, Barbro Walther, Asko Nio

Potilaan tiedonsaannin kehittäminen - ratkaisu informaatioteknologiasta?

Hyvinkään sairaalassa on kehitetty potilasopetusta tietoteknologiaa hyödyntäen. Sairaalassa on toiminut vuodesta 2000 Potilasoppimiskeskus Soppi, jossa on tarjolla tietomateriaalia eri sairauksista ja niiden hoidosta. Potilaiden käytössä on kirjoja, esitteitä, videoita, cd-rom-ohjelmia, aikakauslehtiä sekä Internetyhteys. Hyvinkään sairaalasta kotiutuville potilaille tehdyssä kyselyssä todettiin, että tiedon saamista sairaudesta, diagnoosista, tutkimuksista ja niiden tuloksista pidettiin tärkeänä. Vähiten tietoa oli saatu potilaan oikeuksista ja potilasjärjestöjen toiminnasta.

Maritta Välimäki, Riitta Suhonen, Heljä Nenonen, Arja Tamminen, Pertti Viikinkoski

Koko väestö hammashoidon Kela-korvausten piiriin - ei enää lääkärinlausuntoja korvauksen saamiseksi

Joulukuun 2002 alusta kaikki Suomen sairausvakuutuksen piiriin kuuluvat saavat hammashoidon Kela-korvausta ilman ikärajoja. Myös kunnallinen suun terveydenhuolto terveyskeskuksissa laajenee viimeistään joulukuun alussa kaikenikäisiin.

Sari Helminen

Magnetokardiografia kammioperäisten rytmihäiriöiden riskin arvioimisessa

18.10.2002 Helsingin yliopisto

Petri Korhonen

Sisäilman kostutuksen vaikutukset sairasrakennusoireisiin ja havaittuun ilman laatuun

21.10.2002 Helsingin yliopisto

Leena Reinikainen

Transkriptiofaktoreiden ilmentyminen kehityksen aikana

25.10.2002 Tampereen yliopisto

Marjo Aitola

Masennuspotilaiden hoitotyytyväisyyskyselyt

Selvitimme seurantatutkimuksessamme osastolla hoidettujen masennuspotilaiden tyytyväisyyttä hoitojaksoonsa sekä hoitotyytyväisyyden yhteyttä kliinisen tilan muutokseen. Potilaat toipuivat osastohoidon myötä, mutta kliininen toipuminen ja hoitotyytyväisyys eivät olleet selvässä yhteydessä toisiinsa. Potilastyytyväisyyskyselyt ovat edelleen tarpeellisia. Niiden perusteella ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä masennusoireiden lievittymisestä. Masennuspotilaiden kliininen toipuminen tulee arvioida erillisesti.

Heimo Viinamäki, Risto Antikainen, Heli Koivumaa-Honkanen, Kirsi Honkalampi, Antti Tanskanen, Jouni Kontkanen, Jukka Hintikka

Perinnöllinen alttius rintasyöpään

Viime vuosina on saatu paljon lisää tietoa periytyvästä rintasyöpäalttiudesta. Tähän mennessä on tunnistettu geenit BRCA1 ja BRCA2, joiden mutaatiot altistavat rintasyövälle. Samat geenimutaatiot voivat altistaa myös munasarjasyövälle ja joillekin muillekin syöville. Nykyään voidaan laboratoriodiagnostiikan avulla tunnistaa monien riskisukujen jäsenet, jotka ovat perineet syövälle altistavan geenimutaation ja tarjota heille tarkempaa seurantaa ja syövän syntyä ehkäiseviä toimenpiteitä. Katsauksessa tarkastellaan tunnettuja rintasyöpäalttiusgeenejä ja niiden kliinistä merkitystä erityisesti suomalaisissa rintasyöpäsuvuissa.

Hannaleena Eerola, Kristiina Aittomäki, Heli Nevanlinna