Lyhyesti: Vaikea keuhkoahtauma altistanee depressiolle

Suomessakin on tutkittu mm. Liedon aineistossa depression esiintymistä COPD-potilailla. Nyt asiaa selvittivät hollantilaiset. Tutkimuksessa oli 163 COPD:n kriteerit täyttävää yli 40-vuotiasta yleislääkärien potilasta. Verrokkeja oli 676, ja heistä 178 oli 40-60-vuotiaita, loput vanhempia. Depression oireiden arviointiin käytettiin CES-D-asteikkoa. Vaikeaa keuhkoahtaumatautia (FEV1 < 50 % viitearvosta) sairastavilla oli masennuksen esiintyvyys 25,0 %, verrokeilla 17,5 % ja lievempää COPD:ta sairastavilla 19,6 %. Vaikeaa keuhkoahtaumaa sairastavien riski (OR) masennukseen oli vakioinnin jälkeen 2,5-kertainen (95 %:n luottamusväli 1,2-5,4). Tulokset antavat pohdittavaa kuntoutukseen.

Hannu Puolijoki

Syöttösolut sittenkin tärkeitä astmassa?

Syöttösolujen merkitystä astmassa korostettiin esimerkiksi pari vuosikymmentä sitten osittain silloin paljon käytössä olleen kromoglikaatinkin vaikutusmekanismin takia, mutta viime vuosina huomio on kiinnittynyt muihin tekijöihin, mm. eosinofiiliseen tulehdukseen, sytokiineihin ja verisuonten läpäisevyyden osuuteen. Tässä mielessä on mielenkiintoista havaita syöttösoluja jälleen tutkitun.

Hannu Puolijoki

Kontrolloidut tutkimukset perustuvat masennuspotilaiden pieneen vähemmistöön

Kontrolloituja tutkimuksia on arvosteltu siitä, että niiden potilasaineistot ovat valikoituneita eikä niistä saatuja tuloksia näin ollen voi suoraan soveltaa jokapäiväiseen kliiniseen käytäntöön. Valikoitumista arvioidakseen tutkijat kävivät läpi runsaan 800 avohoidon potilaan tiedot. Potilaista 346:lla täyttyivät masennuksen diagnostiset kriteerit. Tähän joukkoon tutkijat sovelsivat masennuslääkkeiden tutkimuksissa yleisesti käytettyjä sisäänotto- ja poissulkukriteereitä.

Raimo Kr Salokangas

Hormonikorvaushoito - quo vadis?

Tasannevuosien hormonikorvaushoito parantaa naisen elämänlaatua monin tavoin. Ainakin se vähentää kuumia aaltoja ja sillä on edullinen vaikutus mielialaan. Muitakin etuja on liitetty hormonikorvaushoitoon, kuten kardiovaskulaarisia sairauksia vähentävä vaikutus (mm. vaikuttamalla edullisesti veren kolesteroliarvoihin) ja luunmurtumien ehkäisy. Toisaalta tiedetään, että ainakin estrogeenien käyttöön liittyy suurentunut rintasyövän ja laskimotukoksen riski. Hormonikorvaushoidon vaikutuksesta Alzheimerin taudin ilmaantuvuuteen keskustellaan.

Robert Paul

Lyhyesti: Lääkettä on syytä vaihtaa, jos masennus ei häviä

Vähintään 40 % masennuspotilaista ei reagoi toivotulla tavalla ensimmäiseen lääkkeeseen, vaikka annostelu olisi asianmukainen. Onkin laadittu strategioita, miten valita seuraava lääke. Amerikkalaisessa kaksoissokkotutkimuksessa potilaille annettiin ensi vaiheessa imipramiinia tai sertraliinia. Niille, jotka eivät toipuneet, vaihdettiin lääkitys päittäin mutta edelleen kaksoissokeasti. Lääkkeen vaihto paransi tuloksia molemmissa ryhmissä merkittävästi: toipuneiden määrä kasvoi yli 50 %:lla. Vaikka sertraliiniin siirtymiseen liittyi vähemmän sivuvaikutuksia ja enemmän oireiden vähenemistä, ei toipuneiden määrissä ollut merkitsevää eroa. Tutkijat päättelevät, että yli puolet pitkäaikaisista masennuspotilaista hyötyy vaihdosta toisen ryhmän lääkkeeseen.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Lipoksiineistako uusi päänvaiva astmaa hoitaville?

Lipoksiinien (LX) lanseerauksesta tulee kuluneeksi pian kaksi vuosikymmentä; kyseessä ovat paikallisesti in vivo tulehdusalueella syntyvät eikosanoidit. Siksipä ei ihme, että niiden osuutta myös astmaattisen tulehduksen taustalta tutkitaan. Kahdenkymmenen eriasteisen astmaatikon ja kahdeksan verrokin tutkimuksessa LXA4:ää todettiin lievää astmaa sairastavien indusoiduissa ysköksissä. Jo pienten LXA4- ja LXB4-pitoisuuksien todettiin estävän perifeerisen veren mononukleaaristen solujen erittämää interleukiini 8:aa. Ennustanpa, että lipoksiinien vaikutusten modulaatiosta tulee uusi keuhkolääketieteen kasvava tutkimusalue.

Hannu Puolijoki

Miten lääkäri voi auttaa potilasta ilman potilaan vastaanottokäyntiä? Kuvaus Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksen lääkärihoitaja -projektin alkuvaiheista lääkärin näkökulmasta

Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksessa käynnistettiin lääkärihoitaja-projekti. Projekti alkoi, koska taajamista etäällä olevissa sivuterveysasemissa on lääkäripula. Hoitajatyövoimaa on ainakin toistaiseksi ollut maaseudulla paremmin saatavilla. Myös maakuntakeskuksen kupeessa olevalle pääterveysasemalle on saatu lääkäreitä selvästi helpommin. Päätettiin kehittää uutta toimintamallia, jossa hoitajan ja lääkärin väliseen työnjakoon tehdään muutoksia ja jossa kehitetään etäasiointimalleja. Osoittautui, että lääkärit voivat hoitaa etäasioinnin keinoin noin 80 % niistä asioista, joihin tarvitaan lääkärin apua.

Pekka T. Jaatinen, Petri Kiippa

Lääketieteen opiskelijat terveyskeskuksessa: Kuinka ohjaajalääkärit sen kokevat?

Syyslukukaudella 2000 Helsingin yliopiston suomenkielisessä lääketieteen perusopetuksessa tehtiin terveyskeskusharjoittelun uudistus, jossa opetus hajasijoitettiin 11 terveyskeskukseen Helsingin ulkopuolelle ja toteutettiin kahden viikon yhtäjaksoisena harjoitteluna. Kandidaattien ohjaukseen osallistui 140 terveyskeskuslääkäriä. Sekä opiskelijoiden että ohjaajien kokemukset olivat erittäin myönteisiä. Lääkäriohjaajien ammatillisen hyödyn kokemisen lisääminen, ohjauksen kehittymisen ja jatkuvuuden tukeminen sekä ohjaajan roolin vakiinnuttaminen ovat jatkossa tärkeimpiä tavoitteita. Parhaiten näihin tavoitteisiin päästään järjestämällä ohjaajakoulutusta ja tukemalla ohjaavien lääkärien ammattitaidon arvostusta.

Marja Sihvonen, Pertti Kekki

Usko Jumalaan lääkärin arvomaailmassa

Usko Jumalaan jakaa lääkärit. Se on hyvin tärkeä asia neljäsosalle lääkäreistä. Toisaalta yhtä monelle lääkärille usko Jumalaan ei ole ollenkaan tärkeää. Nämä ääripäät edustavat yhdessä puolta lääkärikunnasta. Toinen puoli suhtautuu omaan jumalauskoonsa vähemmän kantaaottavasti.

Kari Mattila Ja Lääkäri 98 -Tutkimusryhmä

Apoptoosi sydämen kehityksessä

3.5.2002 Turun yliopisto

Eltyeb Abdelwahid