Insuliinin kaltaisten kasvutekijöiden ja niiden sitojaproteiinin geneettinen ja ympäristötekijöiden kautta tapahtuva säätely

17.5.2002 Helsingin yliopisto

Maija Harrela

Implantoitujen lasipartikkeleiden koon vaikutusta luunmuodostukseen

17.5.2002 Helsingin yliopisto

Nina Lindfors

Pitkäaikaisen klodronaatti-hoidon vaikutuksia luussa sekä murtumanparanemisessa rotalla

17.5.2002 Oulun yliopisto

Antti Koivukangas

Reaktiivinen artriitti: laukaisevat tekijät, esiintyvyys, kliininen kuva, antibioottihoito ja myöhäisennuste

24.5.2002 Helsingin yliopisto

Timo Hannu

Asklepios avartaa: Lääketieteilijät ja humanistit lyövät kättä Turussa

Turussa syksyllä 2002 alkavan Asklepios-ohjelman tehtävänä on avartaa, herättää ja hätkähdyttää ajattelemaan terveyttä ja sairautta uusista näkökulmista. 15 opintoviikon mittainen ohjelma on suunniteltu yhteisiksi opinnoiksi sekä lääketieteen että humanistisen tiedekunnan opiskelijoille.

Tuula Vainikainen

Viivästynyt supistustoiminta lapsivedenmenon jälkeen täysiaikaisessa raskaudessa Lisääkö yli neljän tunnin viive operatiivisia synnytyksiä?

Ennenaikaista lapsivedenmenoa esiintyy 8-13 %:ssa täysiaikaisista raskauksista. Kliininen ongelma muodostuu, kun aika vedenmenon ja supistustoiminnan alkamisen välillä pitkittyy. Kliinisessä työssä on syntynyt vaikutelma, että tällöin komplikaatioiden ja instrumentaalisten synnytysten riski lisääntyy. Asiaa tutkittiin Vaasan keskussairaalan synnyttäjien aineistosta, ja siinä avustettujen alatiesynnytysten ja myös kaikkien toimenpidesynnytysten yhteismäärä oli merkittävästi suurempi synnyttäjillä, joilla lapsivedenmeno tapahtui vähintään neljä tuntia ennen supistustoiminnan alkua.

Mikael Gardberg, Hilkka Ijäs, Eero Laakkonen

Siltakielekeleikkaus puheenparannusleikkauksena nenäportin vajaatoiminnassa

Suulaen ja nielun seinämät muodostavat nenäportin, jonka tulisi sulkeutua puhumisen aikana. Nenäportin toiminnanvajaus johtaa puheäänen sointivirheeseen. Nenäportin toiminnanvajauksen erotusdiagnostiikka edellyttää perusteellista puheen tutkimusta ja instrumentaalista dokumentointia. Kun sulkuvajauksen tausta on selvästi orgaaninen, resonanssihäiriö hoidetaan kirurgisesti. Siltakielekeleikkaus on yleisesti käytetty leikkausmenetelmä, mutta sen käyttöön on arveltu liittyvän myös riskejä. Kirjallisuuskatsaus kuitenkin osoittaa, että siltakielekeleikkaus kuuluu luotettavimmin puhetta korjaaviin leikkausmene-telmiin nenäportin toiminnanvajauksissa.

Marja-Leena Haapanen

Kehitysvammaisen aivojen magneettikuvaukset

Kehitysvammaisuus on neurologinen oire, jonka taustalla voi olla hyvin moninaisia tauteja ja tiloja. Monessa tapauksessa aiheuttaja on jo potilaan tautihistorian perusteella itsestäänselvä, kuten silloin, kun kyseessä on aivojen hapenpuutteen tai aivovamman jälkitila. Yleiset kehitysvammaoireyhtymät, kuten Downin oireyhtymä ja Fragile-X-oireyhtymä, ovat jo kliinisin perustein epäiltävissä ja diagnoosi voidaan varmistaa kromosomianalyysin avulla. Aivojen kuvantamistutkimuksia tarvitaan silloin, kun diagnoosi on tuntematon tai tiedossa olevan vaurion laajuutta halutaan tarkemmin kartoittaa.

Leena Valanne

Kuulon kuntoutus, mitä ja milloin?

Kuulovammaisten lääkinnällisellä kuntoutuksella on Suomessa jo melko pitkät perinteet myös osana terveydenhuoltoa. Kuulon kuntoutus edellyttää sekä kuulovaurion että potilaan toimintaympäristön aiheuttaman haitan arviointia. Kuntoutusratkaisut räätälöidään yksilöllisesti ja ne ovat tehokkaita vasta riittävän ohjauksen ja sopeutumisvalmennuksen tukemina. Viime vuosien rakennemuutokset ja erikoissairaanhoidon varojen puute ovat kuitenkin tuoneet ongelmia. Jonot ovat kohtuuttomasti pidentyneet, audiologien koulutus on lopetettu ja epärealistisesti yritetään löytää jopa kuntoutuslainsäädännön hengen vastaisesti vippaskonsteja kuntoutuksen järjestämiseksi yhä pienemmillä kustannuksilla tarpeen kuitenkin jatkuvasti lisääntyessä.

Tapani Jauhiainen

Lyhyesti: Hyttyskarkotteet testattu

Floridan yliopistossa testattiin tiukoissa standardioloissa hyttyskarkotteita. 9 karkotteessa tehoaine oli kasviperäinen, 6:ssa N,N-dietyyli-m-toluamidi (DEET) ja yhdessä IR3535 eli etyylibutyyliasetyyliaminopropionaatti. Kolme karkotetta oli rannekkeessa, muut erilaisina iholle levitettävinä tuotteina. Eniten DEET:tä sisältävä valmiste piti hyttyset loitolla 200-360 minuuttia. Kun pitoisuus oli 20 %, valmiste toimi 180-325 minuuttia, ja kun se oli 6,65 %, teho kesti 90-170 minuuttia. Soijaöljypohjainen tuote toimi 16-195 minuuttia ja IR3535 10-60 minuuttia. Muut kasviperäiset valmisteet toimivat alle 20 minuuttia ja rannekkeet eivät karkottaneet hyttysiä lainkaan. Asian terveysmerkitys on zoonoosien ehkäisyssä, vaikka toki kaikki hyttysenpistot ovat vähintäänkin epämiellyttäviä.

Robert Paul