Ihmisen parechovirus 1:n molekyylipatogeneesi, antigeeniset ominaisuudet ja epidemiologia

23.3.2001 Turun yliopisto

Päivi Joki-Korpela

Luun paranemisen nopeuttaminen adenovirusvälitteisen BMP-2 geeninsiirron avulla

24.3.2001 Turun yliopisto

Hannele Uusitalo

Spinaalipuudutus pienellä bupivakaiini-annoksella

Toispuoleinen spinaalipuudutus saadaan aikaan käyttämällä pientä annosta puudutetta ja pitämällä potilaita kylkiasennossa puuduttamisen jälkeen. Puudutus soveltuu päiväkirurgiakäyttöön kestonsa ja vähäisten haittavaikutusten vuoksi. Väitöksessä tutkittiin lyhytkestoista spinaalipuudutusta bupivakaiini-nimistä puudutetta käyttäen. Tavoitteena oli saada aikaan toispuoleinen spinaalipuudutus, jonka etuna perinteiseen spinaalipuudutukseen nähden on haittavaikutusten vähäisyys sekä potilaiden tyytyväisyys. Tutkimuksessa lähdettiin kehittämään päiväkirurgisille potilaille soveltuvaa toispuoleista spinaalipuudutusta.

Kristiina Kuusniemi

Äkillinen sekavuustila (delirium) ei-dementoituneilla iäkkäillä

30.3.2001 Kuopion yliopisto

Terhi Rahkonen

Follikulaariset lymfoomasolut B-lymfosyyttien erilaistumisen ja kypsymisen mallina

30.3.2001 Helsingin yliopisto

Mine Eray

Tuplaonni kohtaa yhä useampaa suomalaisperhettä Kaksosraskauksissa pitäisi pystyä erottamaan uhkaavat riskit epätodennäköisistä

Keinohedelmöityshoidot ovat lisänneet 1990-luvulla monisikiöisten raskauksien määrää. Tuplaonneen sisältyvät myös moninkertaiset riskit. Nyt keskustellaankin siitä, miten riskit ennakoidaan sekä siitä, missä vaikeimmat ja harvinaisimmat kompilikaatiot hoidetaan.

Ulla Järvi

Feto-fetaali-transfuusioon kehitteillä lupaava hoitomuoto

Noin 30 prosenttia kaksosista jakaa saman istukan, mikä voi aiheuttaa ongelmia sikiöiden hyvinvoinnille.

Ulla Järvi

Sopiiko laparoskooppinen sappileikkaus päiväkirurgiaan?

Anestesia- ja leikkaustekniikoiden kehittyminen on mahdollistanut laparoskooppisen sappileikkauksen (LC) tekemisen päiväkirurgisesti. Aloittaessamme tätä uutta toimintaa Vaasan ja Keski-Pohjanmaan keskussairaaloissa teimme kyselytutkimuksen näiden potilaiden selviytymisestä kotona. Potilaat selviytyivät kotona hyvin ja olivat tyytyväisiä päiväkirurgiseen hoitomuotoon. Pahoinvointi osoittautui ennakoitua pienemmäksi ongelmaksi. Leikkauksen jälkeisen kivun hoitoa sen sijaan on kehitettävä edelleen. Oikeiden potilaiden valitseminen ja heidän huolellinen valmistaminen toimenpiteeseen sekä kokenut kirurgi luovat edellytykset onnistumiselle.

Tuula Rajaniemi, Tuula Vuorialho, Pekka Tolonen, Alari Ilves, Auvo Rauhala, Asta Boström, Lisen Franz, Lea Hovila, Anna Hakala

Väestötiheys vaikuttaa tapaturmariskiin

Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona tapaturmaa, ja tapaturmaisesti kuolee yli 3 000 ihmistä. Tutkimuksessamme onnettomuustapahtumien määrä arvioitiin seutukunnittain tapaturmien päivystyspotilaiden määristä. Tapaturmien riski on selvässä yhteydessä asukastiheyteen, joka väestön määrän ohessa vaikuttaa yhteiskunnan toiminnan paljouteen (liikenne, massatapahtumat yms.). Tästä johtuen maassamme alueellinen tapaturmariski voidaan määritellä lähinnä kolmen tason mukaan, joista pääkaupunkiseutu erottuu muista selvästi korkeariskisimpänä.

Seppo Nieminen, Olli-Pekka Lehtonen, Miika Linna

Kenelle rautaa raskauden aikana?

Odottavan äidin veren hemoglobiinin pitoisuuden pieneneminen kuuluu raskauden fysiologiaan. Se johtuu etupäässä plasman tilavuuden kasvusta ja on sikiön ennusteelle suotuisaa. Miltei kaikki äidit saavat ravinnostaan riittämättömästi rautaa, suurelle osalle kehittyy raudanpuute ja osalle raudanpuuteanemiakin raskausaikana. Tämän takia raskaana oleville on suositeltu rutiiniluonteista rautaprofylaksia tai suunnattua rautalääkitystä. Tutkimuksissa rautalääkitys on lisännyt odottavan äidin rautavarastoja ja kohottanut hemoglobiinitasoa, mutta toisaalta se ei ole parantanut, jos kohta ei huonontanutkaan, äidin tai sikiön ennustetta.

Pekka Leinonen, Kari Teramo