Uusia kantasolujen säätelytekijöitä

12.4.2001 Turun yliopisto

Jussi Liippo

Äkillisen virtsaummen vaikutus munuaisten toimintaan

20.4.2001 Tampereen yliopisto

Sirkku Mustonen

Perhetaustan yhteys aikuisiän fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin

20.4.2001 Oulun yliopisto

Anu Sauvola

Synnynnäistä sydänvikaa sairastavien lasten hoidon kehittäminen

27.4.2001 Helsingin yliopisto

Pirjo Laitinen

Insinöörit jakavat akavalaisten työhuolet Insinööriliiton Matti Viljanen huolissaan jäsenkuntansa jaksamisesta

- Insinöörihän suunnittelee ja hoitaa koneita, miksi se on arvokkaampaa työtä kuin ihmisten hoitaminen? Kysymys on tuttuakin tutumpi Insinööriliiton puheenjohtaja Matti Viljaselle.

Ulla Järvi

Jyväskylän junaonnettomuudessa vammautuneiden psyykkinen selviytyminen ja saatu psyykkinen tuki Neljäntoista kuukauden seuranta

Suurimmalla osalla Jyväskylän junaonnettomuudessa 6.3.1998 vammautuneista matkustajista esiintyi tapahtuman jälkeen runsasta traumaperäistä stressioireilua, joka oli voimakkainta onnettomuutta seuranneiden ensimmäisten kuukausien aikana. Oireilun koettiin häirinneen eniten vapaa-ajan harrastuksia, selviytymistä työelämässä ja elämän eri alueilla sekä yleistä tyytyväisyyttä elämään. Naiset kuvasivat selvästi runsaampaa oireilua verrattuna miesten oireisiin. Onnettomuuden jälkeisten ensimmäisten kuukausien aikana yli kolmasosalla tutkimushenkilöistä täyttyivät posttraumaattisen stressihäiriön oirekriteerit.

Timo Männikkö, Hannu Majava, Ilkka Pernu

Sklerodermapotilaiden toimintakyvyn arviointi ja SySQ-indeksin validointi

Sklerodermapotilaiden hoitotulosten mittaamiseen kehitettyjä toimintakykyarvioita ja SySQ-indeksiä sekä kuntoutuksen merkitystä arvioitiin 23 potilaan kuntoutusjakson yhteydessä. Alun perin saksankielisen SySQ-lomakkeiston suomennos vaikutti luotettavalta ja potilaat ymmärsivät sen helposti. Käsitoimintoja arvioivien kysymysten riippuvuus objektiivisesti mitatuista käden liikelaajuuksista osoitti näiden kahden menetelmän tulosten olevan pääosin samansuuntaisia. Myös SySQ:n toistettavuus oli hyvä. Vaikka muiden liikelaajuuksien korrelaatio oli heikompi, voidaan SySQ-indeksiä pitää luotettavana ja validina menetelmänä myös suomalaisilla potilailla, vaikka se ei korreloitunut merkitsevästi muihin liikelaajuuksiin.

Jorma V. Viitanen, Sirpa Heikkilä, Kirsti Uoti-Reilama, Päivi Haapasaari

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen käyttöönotto TYKS:n naistenklinikassa

Mifepristonilla ja prostaglandiinilla suoritettava raskaudenkeskeytys tuli Suomessa kliiniseen käyttöön kesällä 2000. TYKS:n naistenklinikan sadan ensimmäisen lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen valinneen potilaan aineistossa 94 %:lla potilaista keskenmeno oli täydellinen. Keskenmeno tapahtui keskimäärin 4 tunnin kuluttua. Lähes kaikilla potilailla esiintyi supistusten aiheuttamia kipuja, ja joillakin ripulia ja pahoinvointia. Keskeytyksen jälkeinen vuoto kesti keskimäärin 11-12 vrk. Huolimatta haittavaikutuksista 88 % potilaista valitsisi saman keskeytysmenetelmän, mikäli joutuisivat harkitsemaan uutta keskeytystä.

Leila Lind, Vesa Nikkanen, Risto Erkkola

Osteoporoosin lääkkeetön ehkäisy ja hoito - oikea ravitsemus ja liikunta elämäntavaksi

Osteoporoosin lääkkeetön hoito perustuu terveille elämäntavoille, joista säännöllinen luustoa vahvistava liikunta ja oikea ravitsemus ovat tärkeimmät. Liikunnallinen aktiivisuus nuorena edistää luun huippumassan kehitystä, ja aikuisilla liikunta ylläpitää luun mekaanista lujuutta sekä liikkumisen ketteryyttä ja tasapainon hallintaa. Suurin osa suomalaisista saa ravinnostaan riittävästi kalsiumia, mutta D-vitamiinin saanti ei ole kaikilla riittävä. Kaatumisriskiä lisäävien sairauksien hyvä hoito, ympäristötekijöiden hallinta ja vanhuksilla lonkkasuojainten käyttö ovat myös osa ehkäisyä ja hoitoa.

Jari P. A. Arokoski, Outi Pohjolainen, Marika Laaksonen, Irma Saarinen, Merja H. Arokoski

Alaraajan syvän laskimotukoksen pitkäaikaisennuste

Syvän laskimotukoksen jälkeen usein jo kahden ensimmäisen vuoden kuluessa ilmaantuvan posttromboottisen oireyhtymän taustalla on krooninen laskimoiden vajaatoiminta, jonka tärkeimpänä aiheuttajana pidetään vioittuneista laskimoläpistä johtuvaa patologista takaisinvirtausta. Syvän laskimotukoksen konservatiivinen hoito hepariinilla ja varfariinilla ei suojaa laskimoläppää, mutta se saattaa vaikuttaa ennusteeseen epäsuorasti vähentämällä uusiutumia. Lääketieteellisen hoitosukan käyttö vähentää jälkioireita merkitsevästi. Systeemisen trombolyysin ja invasiivisen hoidon vaikutus läpän toiminnan säilymiseen on edelleen epäselvä.

Jukka Saarinen