21102 osumaa

Voidaanko aikuisena sairastuneen tyypin 1 diabeetikon insuliinihoito aloittaa polikliinisesti?

Tyypin 1 diabetekseen sairastuneen insuliinihoito voidaan kokemuksemme mukaan aloittaa polikliinisesti, kun potilas on hyväkuntoinen ja yhteistyökykyinen, ketoasidoosin mahdollisuus on suljettu pois ja hoidon toteuttamiseen on muuten edellytykset. Hoidon aloittaminen polikliinisesti vaatii hoitoyksiköltä ennakkoluulottomuutta ja joustoa työjärjestelyissä, koska sairastuminen ei ole ennakoitavissa. Aiempaan osastolla toteutettuun insuliinihoidon aloitukseen verrattuna hoitotuloksessa ei ainakaan ensimmäisen vuoden aikana ole olennaista eroa, mutta kustannussäästö on selvä. Aika näyttää, onko varhain aloitetulla potilaan omahoidon korostamisella ja varhaisella hoitovastuun ottamisella suotuisa vaikutus diabeetikon hoitotulokseen pitkällä aikavälillä.

Paula Nikkanen, Pirkko Salmi, Tiinamaija Tuomi, Timo Sane

Alue-erot miesten alkoholikuolleisuudessa

Alkoholi on merkittävä tekijä siinä prosessissa, jonka tuloksena Pohjois- ja Itä-Suomen sekä pääkaupunkiseudun kokonaiskuolleisuus on muun maan keskiarvoa suurempi. Tutkimuksessa tarkastellaan yksilötasoisten ominaisuuksien vaikutusta alkoholikuolleisuuden jakautumiseen maamme eri alueiden välillä. Tarkastelun kohteena ovat 20-74-vuotiaiden miesten kuolemat, joihin alkoholi on liittynyt joko peruskuolemansyyn tai myötävaikuttavan syyn kautta.

Pia Mäkelä, Samuli Ripatti, Tapani Valkonen

Oikeuskemiallisen tutkimuksen perusteella todetut myrkytyskuolemat vuosina 1998 ja 1999

Myrkytyskuolemien määrä ylitti tuhannen rajan vuonna 1990 ja on siitä lähtien pysytellyt samalla korkealla tasolla. Lääkeaineet aiheuttavat eniten myrkytyskuolemia, ja löydöksenä on yhä useammin morfiini tai heroiini. Alkoholimyrkytykset ovat toiseksi yleisin kuolemaan johtava ryhmä. Häkämyrkytyksiä on hieman yli sata vuosittain, mutta muiden myrkytysten osuus on vähäinen: kuolemantapauksia on kymmenkunta. Lasten myrkytyskuolemat ja myrkyttämällä tehdyt henkirikokset ovat meillä harvinaisia.

Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Jari Nokua, Riitta-Leena Ojansivu

Kudoksensisäinen sädehoito paikallisen eturauhassyövän hoidossa

Tutkimusmenetelmien kehittymisen ja miesten lisääntyneen aktiivisuuden johdosta eturauhassyöpä löytyy yhä varhaisemmassa vaiheessa. Perinteisten hoitojen rinnalle on tullut uusi hoitomuoto: eturauhasen kudoksensisäinen sädehoito eli brakyterapia, jossa säteilylähteinä toimivat isotooppijyväset asetetaan tietokonepohjaisen annossuunnitelman mukaisesti eturauhaskudoksen sisään. Brakyterapia vaatii suorittajalta tarkkuutta ja huolellisuutta, mutta ei rasita potilasta samalla tavalla kuin eturauhasen poistoleikkaus tai ulkoinen sädehoito.

Vesa Kataja, Tapani Lahtinen, Martti Ala-Opas

Traumaperäiset stressioireet ja niiden hoito - missä mennään

Psykiatrisen lääkärikunnan suhtautuminen erilaisten traumojen uhreille ja auttajille annettavaan debriefing-toimintaan on ollut hyvin kriittistä tieteellisen näytön puuttuessa sen hyödystä ja posttraumaattista stressioireyhtymää (PTSD) ehkäisevästä vaikutuksesta. Tutkimusten paradoksaalisena löydöksenä on jopa noussut pintaan näkemys menetelmän haitallisuudesta stressihäiriön mahdollisena aiheuttajanakin. Debriefing-menetelmän kannattajat ja siihen uskovat ovat vastaavasti pyrkineet osoittamaan tutkimustulosten heikkouksia ja toimintamallinsa oikeutusta ja välttämättömyyttäkin traumahoidon perusmenetelmänä.

Vasemman päärungon ahtauma - uusi kohde sepelvaltimoiden pallolaajennukselle?

Vasemman sepelvaltimon päärunkoa ahtauttavaa sepelvaltimotautia on perinteisesti totuttu pitämään ohitusleikkauksen ehdottomana aiheena 1970- ja 80-luvuilla tehtyjen tutkimusten perusteella. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa. Pallolaajennushoito kehittyy nopeasti ja toisaalta hoitovaihtoehtoja on löydettävä yhä vanhemmille ja monisairaammille potilaille, jotka eivät ehkä leikkausta kestäisi.

Juhani Airaksinen

Aiemmat sairausepisodit ja depression uusiutumisherkkyys

Rasittavien elämäntapahtumien tiedetään edeltävän depressiota, mutta sairastettujen depressioepisodien määrän kasvaessa rasittavan elämäntapahtuman ja uuden depressioepisodin välinen yhteys heikkenee ja tarvitaan aiempaa lievempi stressitekijä laukaisemaan uuden depression. Tätä sairastumisherkkyyden lisääntymistä on kutsuttu kindling-ilmiöksi, ja sen perimmäinen syy on edelleen epäselvä. Tutkijat halusivatkin selvittää, missä määrin se liittyy geneettiseen alttiuteen. Tutkimusaineistona oli naisista koostuva kaksoisaineisto, ja tutkittavat haastateltiin neljästi 9 vuoden aikana.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Bupropionista apua tupakasta vieroittamiseen

Yhdysvalloissa tutkittiin, ketkä hyötyvät bupropionista (Zyban, GSK) tupakasta vieroituksessa. Kohderyhmänä oli 615 yli 18-vuotiasta ja yli 15 savuketta päivässä tupakoivaa, joilla oli kuitenkin motivaatiota luopua tavastaan. Hoitojakson pituus oli seitsemän viikkoa ja tutkimuksessa kokeiltiin kolmea eri annosta lumelääkkeen ohella. Seurantaa jatkettiin vuoteen saakka. Tupakoitsijoita luokiteltiin tapojen, riippuvuuden ja sosiaalisen tilanteen mukssn (mm. Fagerströmin testi, muita tupakoivia perheessä jne.). Logistisella mallilla bupropionilla todettiin olevan annosriippuvasti vaikutusta kaikentyyppisillä tupakoijilla, joskin mm. vähäisempi savukemäärä ja miessukupuoli ennustivat bupropionin käytöstä riippumatta hyvää vastetta.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030